Voiko lapsen, jolla ei ole ollenkaan lauluääntä

Totta kai. Ei monilla palkituilla muusikoillakaan ole lauluääntä.

Kyllä kait. Voihan mykkäkin soittaa, vaikkei pysty laulamaan :). Piano ei ole onneksi edes vaikeimpia soittimia.

Lapsellasi voi sitäpaitsi olla rytmitajua, vaikkei olisi sävelkorvaa.

Voi tietenkin ja kannattaa. Musikaalisuus on taito jota voi kehittää siinä missä muitakin taitoja. jotkut on luonnostaan lahjakkaita ja toiset oppisivat jos annettaisiin aikaa ja opettaja. Eikä sitä lauluääntäkään pidä väheksyä. Kaikilla on oma äänensä ja oikeus laulaa. ;)

Mulla on kamala lauluääni, mutta pianoa osaan soittaa.

Lapsellasi voi kyllä olla ns. sävelkorvaa, vaikka laulusoundi ei ole miellyttävä tai hänellä on vaikeuksia hallita ääntään.

Laulutaito on isolta osin korvan ja äänielimistön yhteistyötä, lihastarkkuutta, joka kehittyy harjoittelemalla.

Musikaalisuus ja instrumentin opettelemiseen tarvittavat taidot ovat niin moninaisia asioita, ettei tuntikelpoisuus ihan yhteen rääkäisyyn kaadu :D

t. muusikko ja mus.ped.opiskelija

Googlailepa vaikka Esa Nieminen.

Vaikuttava ura musiikin todellisena moniosaajana.

Ja sitten kuuntele laulua. Nuotilleen laulaa, luultavasti, koska on ääni treenattu, mutta ei se ääni nyt varsinaisesti korvia hivele.

Eli lauluääni saati se, osaako laulaa nuotilleen, ei kerro musikaalisuudesta vielä mitään!

Eipä tuo ole estänyt M. A. Nummistakaan tekemästä uraa musiikin saralla.

Minä osaan laulaa hyvin ja nuotilleen ja soitan pianoakin hyvin. En kuitenkaan osaa laisinkaan kävellä musiikin rytmissä. Jotenkin mikään musiikki ei mene jalkoihini asti, vaikka pystyn laulamaan ja taputtamaan rytmikkäästi. Sen takia en ole koskaan halunnut tanssia diskossa tai mennä ohjattuun jumppaan, ne kun vaatisivat sitä jalkojen rytmitajua. Paritanssi kyllä sujuu hyvin, kun partneri vie.

Mä en osaa lainkaan laulaa, sävelelleen ei mee niin sinne päinkään, eikä äänikään korvia hivele. Kuulen epäpuhtaan lauluni itsekin, mutten vaan saa oikeita säveliä ulos. Kuulen myös suhteellisen helposti muiden laulusta / soitosta jos menee nuotin vierestä. Eli jollain tasolla mulla on sävelkorvaa? Olen myös aikoinaan soittanut instrumenttia, enkä ollut yhtään keskivertoa huonompi. Jos nyt en megahyväkään. :)

On todella vanhentunut käsitys, että lapsi joko on musikaalinen tai ei ole, ja vain musikaalisten kannattaa harrastaa. Tottakai on eroja siinä, miten helposti asioita oppii, mutta kukaan ei ole epämusikaalinen, ja kaikki voivat harrastaa musiikkia, jos vain motivaatiota harjoitteluun löytyy.

Sävelkorva muuten on meillä kaikilla, toisilla harjaantuneempi kuin toisilla. On kieliä, missä sävelkorkeus muuttaa sanan merkitystä, ja näissä kielissä kaikilla ihmisillä on hyvin tarkka sävelkorva. Johtuu siitä, että kaikki ovat harjaantuneita sen käytössä. Meillä osa ei ole, mutta ei se tarkoita sitä, etteivätkö hekin voisi siinä harjaantua, jos käyttäisivät siihen aikaa.

Tottakai voi laittaa. Musikaalisuus on paljon muutakin kuin vain lauluääni.

Minä olen laulanut aivan nuotin vierestä noin 13-14-vuotiaaksi. Silloin opettelin itse pianon avulla löytämään äänelläni oikeat nuotit. Alle kouluikäisenä hartain toiveeni oli päästä soittotunnille ja pitkin hampain vanhempani sen minulle soivat. Jälkeen päin ovat kertoneet, etteivät uskoneet hetkeäkään että jaksaisin vuottakaan, mutta niin vain kävi, että harrastuksesta tuli se kaikkein rakkain ja anoa joka kantaa yhä tänäkin päivänä. Musiikki ja nimenomaan itse soittaminen merkitsee minulle todella paljon, sillä olen löytänyt elämässäni lohtua, voimaa, iloa, virkistystä.

Niin, ja minä en ole perinteisellä tavalla musikaalinen.

10: Sinulla on oikein hyvät lähtökohdat harjoitella äänen hallintaa :)

t. 6