En kestänyt enää maailman pahuutta ja kysyin Jumalalta

että miksi asiat on niin kuin on, eikä mikään muutu. Vastaus oli, että juuri siihen hommaan mm. minut on luotu, niin myös sinut! Kyllähän Jumala on antanut selkeät ohjeet siihen kuinka meidän tulisi toisiin ihmisiin suhtautua: rakastaa ja AUTTAA. Olen vain surkutellut ja kysellyt asiaa (mikä sekin tosin on inhimillistä) mutta se ei mitään edistä. Ja mun mielestä tää haaste on etupäässä kristityille ihmisille, mutta koskee kaikkia. Aina kun tekee mieli kysyä miksi?! Kysynkin mitä itse olen tehnyt asioiden eteen. Tästä alkoi mun muutos, aion huomata, kuunnella, vaatettaa, ruokkia, jakaa tietoa ym aivan eri mittakaavassa kuin ennen. Tietenkin siten, ettei voimavarat ehdy. Halusin jakaa tämän teidän kanssa. Uskon että potentiaalia löytyy paljon enemmän kuin sitä hyödynnetään. Aina tuntuu että maailmalliset arkiaskareet vievät niin paljon elämästä. Sain rauhan itselleni.

Hyvää kesää kaikille!