Aikuismainen käytös?

Tuo impulssikontrolli oli aika hyvä. 
Omasta mielestäni aikuisuuteen pitäisi kuulua olennaisena kyky asettua hetkeksi oman napansa ulkopuolelle ja tarkastella tilanteita objektiivisesti. Eihän se aina onnistu, mutta pyrky siihen olisi jo kova sana. 

Miksi pitäisi? Ole oma itsesi. Ns. normaalius on ylimainostettua.

Väärälle palstalle eksyit jos haluat aikuisuudesta ja aikuismaisesta käytöksestä kysyä. Sori vaan.

Aikuismainen käytös on sellaista ettei tirskahda nauruun jos joku vaikka kompastuu tai tekee jotain muuta ns. noloa vahingossa. Aikuismaisesti käyttäytyvä ei ala nauraa jonkun isolle nenälle tai jollekkin muulle ulkonäköön liittyvälle. Jne. 

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 11:01"]

Aikuismainen käytös on sellaista ettei tirskahda nauruun jos joku vaikka kompastuu tai tekee jotain muuta ns. noloa vahingossa. Aikuismaisesti käyttäytyvä ei ala nauraa jonkun isolle nenälle tai jollekkin muulle ulkonäköön liittyvälle. Jne. 

[/quote]

Jepjep. Aikuiset ei naura. Aikuiset eivät myöskään itke, eivätkä muutenkaan näytä tunteitaan. Aikuiset ovat naama peruslukemilla koko ajan.

Mä tiedän!!! Ei saa hymyillä kuin kuivasti, nauraa saa vain vahingonilosta, ilme pitää olla sellainen kopea ja "kyllä minä tiedän" ja "menehän siitä edestä pois" -ilme, ystävällinen voi olla vain sinua huomattavasti ylemmille tahoille, toisaalta heitä ei paljoa ole. Jotakin tällaista varmaan?

Jep, pukeudu pussilakanakummitukseksi ja ole hulvaton mussukka <3

Aikuismaisuutta on mielestäni se, että impulssikontrolli pelaa jo. Siihen muutama jo viittasikin kertomalla, ettei aikuinen naureskele kenellekään vahingoniloisesti. Impulssikontrolli estää myös haastamasta riitaa ja muutenkin vaatii ihmistä käyttäytymään asiallisesti ja olemaan kohtelias ja huomaavainen muita ihmisiä kohtaan. 

Impulssikontrollin toimiminen ei kuitenkaan estä tunteiden näyttämistä. Niinpä aikuismaisesti käyttäytyvä ihminen näyttää myös tunteitaan (iloa, surua, onnea) tarvittaessa.

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 12:06"]

Aikuismaisuutta on mielestäni se, että impulssikontrolli pelaa jo. Siihen muutama jo viittasikin kertomalla, ettei aikuinen naureskele kenellekään vahingoniloisesti. Impulssikontrolli estää myös haastamasta riitaa ja muutenkin vaatii ihmistä käyttäytymään asiallisesti ja olemaan kohtelias ja huomaavainen muita ihmisiä kohtaan. 

Impulssikontrollin toimiminen ei kuitenkaan estä tunteiden näyttämistä. Niinpä aikuismaisesti käyttäytyvä ihminen näyttää myös tunteitaan (iloa, surua, onnea) tarvittaessa.

[/quote]

Minun vanhempieni impulssikontrolli toimii nimenomaan vieraiden (muun kuin perheen) kesken, aina on korostettu kuinka täytyy olla kohtelias ja kunnioittava muita ihmisiä kohtaan ja näin ovat käyttäytyneet, mutta sitten omille lapsille voi uhkailla vaikka itsemurhalla/murhalla jos vituttaa..veljeni onkin sellainen, että kaikki muut ihmiset on aina parempia kuin hän ja kaikkia muita tulee kunnioittaa mutta itsellä ei ole mitään väliä. Eli ihminen joka vaikuttaa tosi aikuismaiselta saattaakin oikeasti olla kaikkea muuta, toisinaan on normaalimpaa osoittaa niitä tunteita muillekin ihmisille

Ysi, sinun vanhempasi impulssikontrolli ei toimi normaalisti. Itsemurhalla tai murhalla uhkailu on tosi sairasta käytöstä. Saavatko vanhempasi ammattiapua mieleterveysongelmiinsa?

Ikävää tässä on, että vanhempasi ovat saaneet murrettua veljesi itsetunnon uhkailuillaan. Uhkailun taustalla löytyy yleensä sairalloinen alistamistarve. Toivottavasti teet rikosilmoituksen murhauhkauksista ja jätät itsemurhauhkaukset omaan arvoonsa.  Jotkut ovat soittaneet ambulanssin paikalle, kun joku on uhannut itsemurhalla. Joku on saattanut tokaista ainaiseen itsemurhalla uhkailuun lopen kyllästyneenä, että senkus sitten teet, kun kerran niin haluat. Minä varmaan soittaisin sen ambulanssin joka kerta. En menisi paikalle, mutta soittaisin ambulanssin ja kertoisin ambulanssia tilatessani itsemurhalla uhkailusta. 

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 13:31"]

Ysi, sinun vanhempasi impulssikontrolli ei toimi normaalisti. Itsemurhalla tai murhalla uhkailu on tosi sairasta käytöstä. Saavatko vanhempasi ammattiapua mieleterveysongelmiinsa?

Ikävää tässä on, että vanhempasi ovat saaneet murrettua veljesi itsetunnon uhkailuillaan. Uhkailun taustalla löytyy yleensä sairalloinen alistamistarve. Toivottavasti teet rikosilmoituksen murhauhkauksista ja jätät itsemurhauhkaukset omaan arvoonsa.  Jotkut ovat soittaneet ambulanssin paikalle, kun joku on uhannut itsemurhalla. Joku on saattanut tokaista ainaiseen itsemurhalla uhkailuun lopen kyllästyneenä, että senkus sitten teet, kun kerran niin haluat. Minä varmaan soittaisin sen ambulanssin joka kerta. En menisi paikalle, mutta soittaisin ambulanssin ja kertoisin ambulanssia tilatessani itsemurhalla uhkailusta. 

[/quote]

Nuo uhkailut oli siis silloin kun asuin vielä kotona, käsittääkseni enää eivät käyttäydy samalla tavalla, en tietysti ole paikan päällä katsomassa, mutta ollessamme tekemisissä (tekisi tosin mieli katkaista välit kokonaan, eli ihan päinvastaiset ajatukset kuin vanhemissamme roikkuvalla veljellä..) saatan vaikka joskus sanoa jopa jonkin kirosanan jolloin vanhempani ovat että "ei tuommoista kielenkäyttöä, olet aikuinen"- onkin paljon pahempi juttu sanoa esim. voi s-tana kuin lukittautua vessaan ja sanoa 8- vuotiaalle että aikoo viiltää ranteensa auki partaveitsellä (kuten isäni siis teki useaan otteeseen). Joo, olen kai vieläkin hieman katkera.

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 12:06"]

Impulssikontrollin toimiminen ei kuitenkaan estä tunteiden näyttämistä. Niinpä aikuismaisesti käyttäytyvä ihminen näyttää myös tunteitaan (iloa, surua, onnea) tarvittaessa.

[/quote]Se on hyvä että listasit ne sallitut tunteetkin :-D.

Oikeastihan pelkällä impulssikontrollilla ei aikuisten kirjoihin tietenkään pääse. Aikuinen osaa myös aktivoitua tilanteen vaatimalla tavalla, esim. pitää ovea auki raihnaiselle mummelille, tervehtiä tuttavia jne. jne. Plus että se "hillitty" käytöshän voi olla tosiasiallisesti vaikka kuinka aggressiivista.

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 13:40"]

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 12:06"]

Impulssikontrollin toimiminen ei kuitenkaan estä tunteiden näyttämistä. Niinpä aikuismaisesti käyttäytyvä ihminen näyttää myös tunteitaan (iloa, surua, onnea) tarvittaessa.

[/quote]Se on hyvä että listasit ne sallitut tunteetkin :-D.

Oikeastihan pelkällä impulssikontrollilla ei aikuisten kirjoihin tietenkään pääse. Aikuinen osaa myös aktivoitua tilanteen vaatimalla tavalla, esim. pitää ovea auki raihnaiselle mummelille, tervehtiä tuttavia jne. jne. Plus että se "hillitty" käytöshän voi olla tosiasiallisesti vaikka kuinka aggressiivista.

[/quote]

No, ei ollut tarkoitus luetella "sallittuja" tunteita. Lähinnä ajattelin, että ilo on ihan eri asia kuin vahingonilo, josta joku mainitsi aikaisemmassa kommentissaan. :)

Siinä olen samaa mieltä, että hillitty käytös voi tihkua vihaa. Jos impulssikontrolli ei toimisi, tämä vihainen ihminen voisi puhjeta solvaamaan vihan kohdettaan tai käydä käsiksi. 

Samoin impulssikontrolli estää ihmistä jättämästä jättämästä pulaan raihnaista mummelia jne. 

Minusta on ollut mielenkiintoista katsoa tv:stä dokumentteja, joissa on selitetty, miten ja miksi teini-ikäisten käytös poikkeaa aikuisten käytöksestä. Teinit ottavat toisinaan aivan käsittämättömiä riskejä hormonihuuruissaan. Onneksi ihmisten aivojen etulohko kehittyy vähitellen niin paljon, että käytös muuttuu vastuuntuntoisemmaksi. Impulssikontrolli alkaa siis toimia toivotulla tavalla. Ohjelmista on ollut ihan konkreettista apua, sillä olen ruvennut ymmärtämään teinien yltiöpäisyyden syitä. Ymmärtäminen tässä ei tarkoita holtittomuuden hyväksymistä. Pikemminkin tarkoitan sitä, ettei pahimmaltakaan näyttävässä tapauksessa kannata luopua toivosta, että se oma jälkikasvu kasvaisi joskus vastuuntuntoisemmaksi. 

Solvaukset ja käsiksi käyminen eivät ole ainoat mahdolliset impulssit vihaisella ihmisellä. Jos ilmaisee vihamielisyyttään näennäisen hillitysti, kyse ei ole toimivasta impulssikontrollista; siinähän nimenomaan sallii itselleen esiintymisen jonka tarkoitus on tuottaa pahaa. Raihnaisen mummon auttaminen taas on hyvää käytöstä, joka on mielestäni ihan eri asia kuin impulssikontrolli. Mielestäni "jätänpä mummelin pulaan" ei ole mikään "impulssi" vaan välinpitämätöntä käytöstä.

Myönnän että en käyttäydy aikuismaisesti anopin kanssa, kaikkien muiden kanssa se suurin piirtein onnistuu. Anoppi tulee aina ilmoittamatta ja on kuin kermaa latkinut kissa tarkkaillessaan miten minua vituttaa se. No, omaan nilkkaan sattuu. Nytkin lapset oli toisessa mummolassa kun se kävi viikolla yllätysvierailulla. Myöskään en koskaan enää ota siihen yhteyttä kuin pakon edessä enkä tarjoa sille lapsia kylään, mitä se odottaa kieli pitkällä aina. Ruikuttakoon itse. Lapsellista? Kyllä vain ja tiedän sen enkä ole ylpeä itsestäni.