Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihmettä tehdä tälläisen kaverin kanssa?
21.08.2013 |
Ihminen on oikeasti muuten ihan mukava enkä halua ystävyyttä katkaista, vaikka melko tuore ystävyys onkin kyseessä.
Mutta mitä ihmettä tekisin, jotta jatkuva kilpailemisensa loppuisi?
Itse en kilpaile siitä mitä kullakin on ja onko enemmän, parempaa ja kalliimpaa. Pidän kyllä jossain määrin materiasta siis kauniista asioista ja esineistä, mutta ne eivät ole elämäni ykkös prioriteetti missään nimessä.
Joskus jos on tullut puhetta ostoksista ja löydöistä niin olen saattanut iloisena jostakin mainita, että kävi tuuri ja löysin sellaisen ja sellaisen. En leuhki. Puhetta en ole aloittanut minä vaan ystävä.
Aina hänen on silti jotenkin laitettava paremmaksi ja asiat alkaosaaja jo naurettavat mittasuhteet. Jos kerron, että kävin jossain niin hän sanoo käyneensä myös ja monta kertaa päivässä. Jos mainitsen, vaikka jollain toisella olevan ihan älyttömiä määriä jotain niin hänellä on ainakin pakettiautollinen vastaavaa. Hän kilpailee näin jopa naapureiden lasten kanssa, aikuinen ihminen.
Olen itse suunnitellut yhtä asiaa (koulutus) jo yli vuoden niin nyt hän olisi jo itsekin menossa samaan, koska olettaa olevansa parempi.
Mikään ei ole enään minulla omaa ja persoonallista vaan hankitaan samaa ja tehdään samaa.
Olin kummissani alussa kun kutsukin kylään kuinka hän arvosteli kotiamme ja kehui omaansa paremmaksi. Kiva, että tykkää omastaan, mutta eikö se ole vähän niinkuin tarkoituskin, mutta tarviiko mollata samalla toisen.
Asumme isommassa asunnossa jo pelkästään sen vuoksi, että olemme iso perhe ja hän on itsekseen lapsen kanssa.
Minulle on ollut tärkeää, että viihdyn kodissani kun olen ollut pitkään kotiäitinä ja siksi satsannut kotiimme paljon, halunnut kaunista ja viihtyisää. Ymmärrän ettei kaikki halua edes kotiinsa panostaa vaan panostavat ehkä enemmän harrastuksiin ja matkailuun tmv. Jokainen tyylillään, mutta en ymmärrä sitten miksi kukaan sitten toisten valinnoista on nyrpeenä jos on sinut omien valintojensa kanssa.
Mitä ihmettä sanoisin etten loukkaa?
Kun tahtoisin puhua ihan muista asioista ja tuollaiset on sitten ihan vaan niitä sivujuttuja. Haluan puhua elämästä, haaveista, lapsista, miehistä, työelämästä, terveydestä...ihan mistä vaan muusta, mutta en tuollaista tyhjänpäiväistä kilpailua, vaikka itse en kilpaile edes.
Koitan aina vaihtaa puheenaihetta, mutta hän jatkaa sen jälkeen taas näillä jutuillaan.
Harmittaa.
Kommentit (15)
Tyypillinen ylittäjätyyppi. Niiden kanssa ei kauan jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap., sun ainoa vika on se, että asunet Suomessa. Tällaista täällä on. Ihmiset kulkee silmälaput silmillään ja ajattelee tasan ja vain omaa napaansa. Siinä on suomalainen arvomaailma pähkinänkuoressa. Ota tai jätä.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 01:12"]
Ap., sun ainoa vika on se, että asunet Suomessa. Tällaista täällä on. Ihmiset kulkee silmälaput silmillään ja ajattelee tasan ja vain omaa napaansa. Siinä on suomalainen arvomaailma pähkinänkuoressa. Ota tai jätä.
[/quote]
Miksi luulet että yleismaailmalliset inhimilliset ominaisuudet ovat suomalaisia ominaisuuksia?
Mulla on moinen kaveri-naapuri.
Mä jos ostan uudet verhot keittiöön, niin en mä siitä kellekään kerro. Mulle oli uutta, että tämmöiset asiat pitäisi jakaa.. Kun pyysin kerran lasten kanssa sisälle kahville/mehulle piipahtamaan, niin jukolauta, että nainen sai sätkyn.
"mikset sä ole kertonut, että teillä on keittiössä uudet verhot?!" No, eipä ole tullut mieleen, että niitäkin pitäisi mainostaa.... ja seuraavassa lauseessa sitten alkaa selitys, kun hän osti KAIKKIIN huoneisiin uudet verhot.
Oli asia mikä tahansa, niin mä en yleensäkään kerro shoppailuistani. Shoppailen harvoin ja maltillisesti. En ole sisustaja yms. Mä viihdyn kotonani vaikka tää nyt on vähän riisutumpi ja kierrätetympi malli kuin monen muun.
Hän puolestaan aina tulee heti kaupoilla käytyään soittamaan ovikelloa ja esittelee vuolaasti mitä on shoppailtu. Hirveen kiva hänelle, mua ei voisi vähempää kiinnostaa.
Jatkuvastihan tarvii kuunnella hänen puhettaitaan ja jopa vittuilua mitä meillä on ja heillä on kaikki niin paljon (muka) paremmin.
Joten mä vaan annan hänen jaaritella ja höpötellä. Mä tiedän, mitä mä olen ja mitä me ollaan. Tiedän myös mitä he ovat ja heidän voimavaransa yms. koska tuo ja miehensä niin auliisti kertovat, eriäviä tarinoita. Mieheltä taitaa totuus tulla. Ei varaa - vaimo shoppaa liikaa. TAI puhuu liikaa. Monta asiaa mitä on sanonut ostaneensa, ei niillä ole.
Sisään ulos ja veljeilen vaan naapuritoveruuden nimissä ja lasten takia. Se on ollut mun ratkaisu.
Mulla oli tuollainen naapuri, enkä jaksanut hänen kanssaan, vaan laitoin välit poikki. En vaan jaksanut ihailla koko ajan hänen ostoksiaan, jotka hän aina sai kuulema puoli ilmaiseksi. Minun ja perheeni tekemiset mollattiin aina. Aina oli paha mieli, kun olin ollut hänen kanssaan. Hän haukkui jopa minun lapseni nimen, Se ei ole kuulema ihmisen nimikään. (saa muuten ensi vuonna oman nimipäivän)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi voi miten herkkänahkaista porukkaa! Meidän naapurustossa jaetaan kaikki ystävien kesken, jos joku on käynyt kaupoilla ja ostanut jotain ihanaa, siitä kerrotaan ja muut ovat oikeasti kiinnostuneita ja ihastelevat.
Tässä ei ole kyseessä leuhkiminen vaan ihan aito asioiden jakamnine. Naapurustossa on monta kotiäitiä ja olemme ystävystyneet keskenämme, asumme rivitalossa ja olemme paljon yhdessä.
Puhumme sisutuksesta ja vaatteista ja kaikesta muusta, myös syvällisistä asioista. Osaamme olla iloisia toisten onnesta ja tuemme suruissa. Jos jollain on uudet keittiön verhot, niitä esitellään ja muut ihastelevat. Tulee hyvä mieli kun voi jonkun kanssa jakaa turhanpäiväisiäkin asioita (miehiä kun nämä asiat ei kiinnosta, tuskin huomaavat).
Ei kannata olla herkkänahkainen, jos joku lähtee kilpailulinjalle. Sanot vaan että mahtavaa että sinäkin olet vaippaiästä asti kerännyt elokuvia, näytäppä mitä sulla on kun tekisi mieli katsoa joku kiva leffa tänään. Anna toisen olla joko lisäämällä vettä myllyyn ja oikein innostut hänen jutuistaan tai sitten suhtaudut välinpitämättömästi, toteat vaan että "aijaa"..
En jaksaisi kuvaamasi kaltaista ihmistä päivääkään. Miksi ihmeessä vietät hänen kanssaan aikaa?
Ja yhdelletoista, ongelma ei varmaan ollut se että ap:n ystävä kertoo hänelle hankinnoistaan, vaan että hän haukkuu kaikki muiden ihmisten (myös ap:n) tekemät ratkaisut lyttyyn.
Kannattaa vältellä koko ihmistä. Minulla on nykyisin paljon parempi olo kun lakkasin tapaamasta "ystävää" jolla oli pakonomainen tarve pönkittää itsetuntoaan muiden kustannuksella. Ehkä hänellä oli huono itsetunto, mutta ei se oikeuta kohtelemaan muita miten sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
11 voi kun olisikin n
oin. Ihastelua, ei mollaamista. Kyllä sen sitten jaksaisi ilomielin jos toinen niin kovin tykkää.
En ymmärrä mitä mukavaa tuossa ihmisessä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä arvelen, että tuollainen käytös on osin tiedostamatonta. Voi olla mahdotonta huomauttaa, että "oletko ajatellut, että tuosta vähättelystä voi tulla paha mieli jollekin", koska ei tuollainen henkilö mieti sanomisiaan tai pitää jollain lailla luonnollisena, että hänen pitää antaa heti takaisin.
No, en minäkään usko, että tulet hänen seurassaan viihtymään.
Mulla kans tollanen ystävä josta olenkin koittanut pysyä viimeaikoina mahdollisimman kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksestasi, mutta se ei auta.
Olen yrittänyt tuota tuloksetta monesti.
Kolahtaa jo hiljalleen kun hänen jutut ei ole totta ja puhuu siten myös pihan lapsille ja valehtelee.
Eikä ole kyse siitä ettei tiedä mitä muuta puhuisi vaan ihan päälle puhuu ja jopa kiihkeästi.
Jos kerron kuinka joku on vaikka kova katsomaan leffoja ja hänellä on niitä 2 hyllyä, koska on kerännyt niitä lapsesta asti. Silloin ihan varmasti kertoo, että hänellä on leffoja kans varastollinen kun on kerännyt niitä jo vaipoissa ollessaan.
Tämä esimerkkinä.
Kyseessä on ihminen joka tykkää puhua itsestään. Jokainen varmaan tuntee näitä tapauksia vähintään yhden. Todella rasittava piirre. Toista ihmistä on vaikea muuttaa, hän on sellainen kuin on. Kannattaa ottaa etäisyyttä, mutta jos haluaa pitää yhteyttä, jaksaa paremmin kun näkee vähän harvemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan pohjimiltaan huono itsetunto, haluaa muita latistamalla saada itsensä kohotetuksi jotenkin paremmaksi ihmiseksi. Tunnen muutaman tuollaisen. Toiseen en jaksa olla enää missään yhteyksissä, toisen kanssa olen vielä kavereita. En pysty kylläkään rentoutumaan hänen seurassaan, ja siksi olen alkanut vältellä häntäkin.
Itse olen tajunnut, että sellaiset ihmiset, jotka saavat olon jotenkin kurjaksi tai muuten ärsyttävät koko ajan, eivät ole ystävyyteni arvoisia. Ja myöhemmin sen näkee, että ystävyys ei ole ehkä koskaan ollutkaan kovin aitoa, kummaltakaan puolelta.
Minulle tuli mieleen, että miksi hänen 'leveilynsä' niin kovasti sinuun kolahtaa? Etkö voisi vain mielessäsi hyväntahtoisesti hymähtää että tuo nyt on tuollainen ihminen. Ei hän varmaan vertaile vain sinuun päin, vaan ehkä jopa etsii jutun juurta eikä oikein muutakaan keksi.
Ohjaile sinä keskustelua haluamaasi suuntaan esim. avoimilla kysymyksillä kuten vaikka: Mitä mieltä olet kirjallisuudesta tai Millaisesta musiikista pidät, tai mikä se aihe nyt onkaan, mistä haluat puhua. Kun kysyy toiselta ensin, ei tätä kilpailuasetelmaa todennäköisesti synnykään. Voit kuunnella häntä ja sitten kertoa omat mieltymyksesi ja kommenttisi jälkeen päin.
Minun mielestäni voit myös sanoa, että ei nyt jakseta puhua näistä sisustuksista, puhutaan vaikka miehistä: millaista miestä arvostat jne...
Miltä kuulostaa?