Kiinnostiko sinua 20-25 -vuotiaana pohtia asioita syvällisesti?

Kyllä kiinnosti ja paljon nuorempanakin. Tulin uskoon teini-iässä sellaisten pohdintojen seurauksena. 

Kiinnosti. Syvällisin aikana elämässä oli tuolloin. Tuli pohdittua ystävien kanssa elämän syvintä olemusta, naiseutta, elämän tarkoitusta ja päämäriämme tuntikaupalla viinilasin ja kynttilän äärellä. Oi niitä aikoja :-)

Kiinnosti kovastikin. Harmi, että samanikäisiä kavereita ei aina kiinnostanut.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 17:43"]

Minusta se on ihan normaalia, että tuossa iässä ollaan enemmän tai vähemmän pinnallisia. 

[/quote]

Suoritin maisteritutkinnon klassisesta filsoofiasta tuossa iässä. Pinnallisuus on luonne- ei ikäkysymys.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 17:47"]

Pinnallisuus on luonne- ei ikäkysymys.

[/quote]

Komppi tälle.

Kyllä. Olin niiin paljon syvällisempi 20 - 25-vuotiaana kuin nyt. Vanhetessaan sitä muuttuu aina vain pinnallisemmaksi. Pitäisi 30-vuotiaana nyt yli varmasti etsiä itselleen joku parikymppinen kumppani, joka toisi uutta syvyyttä parisuhteen muodossa. Kyllä kannattaisi.

Mustakin tuntuu, että olin parikymppisenä jopa syvällisempi kuin nyt. Yliopistokavereiden kanssa tuli puitua punkkupöhnässä ja usein ihan selvinkin päin (esim. lenkkeillessä) hyvinkin syvällisiä. Nyt ei juuri enää jaksa eikä viitsi.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 17:50"]

Kyllä. Olin niiin paljon syvällisempi 20 - 25-vuotiaana kuin nyt. Vanhetessaan sitä muuttuu aina vain pinnallisemmaksi. Pitäisi 30-vuotiaana nyt yli varmasti etsiä itselleen joku parikymppinen kumppani, joka toisi uutta syvyyttä parisuhteen muodossa. Kyllä kannattaisi.

[/quote]

25-40-vuotiaana olin niin kiinni perheen elättämisessä, lapsissa, siinä, että kaikilla on vaatetta ja ruokaa ja koti suhtkoht kunnossa, ulkona ei rikkaruohot vallanneet koko pihaa, auto huollettu ja siinä bensaa, laskut maksettu, ostokset tehty jne, etten oikein kerennyt enkä jaksanut filosofoida. Nuorempana jaksoin ja olin hyvinkin syvällinen ja pohdiskeleva juuri tuossa iässä 20-25.

Vastaus kysymykseen: kyllä. Kävin psykoanalyysissäkin tuolloin.

Kyllä, aina on kiinnostanut, niin kauan kuin muistan. Toki sen syvällisyyden aste varmaan on vaihdellut ja vaihtelee!

Sen ikäisenä opiskelin jo yliopistossa. Eli kyllä pakostakin, kun opiskelun luonne sitä omaa syvällistä pohdintaa vaati.

Kyllä.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 17:50"]

Kyllä. Olin niiin paljon syvällisempi 20 - 25-vuotiaana kuin nyt. Vanhetessaan sitä muuttuu aina vain pinnallisemmaksi. Pitäisi 30-vuotiaana nyt yli varmasti etsiä itselleen joku parikymppinen kumppani, joka toisi uutta syvyyttä parisuhteen muodossa. Kyllä kannattaisi.

[/quote]

Samat kokemukset mullakin. Jotenkin se teoretisoimisen vimma on aika lailla kadonnut multa yliopiston jälkeen, nyt tuntuvat kiinnostavan ns. normaaliarkiset aiheet paljon aikaisempaa enemmän. Tavallaan sääli sinänsä, haluaisin takaisin ne myöhään yöhön jatkuvat oikeasti mielenkiintoiset monipolviset keskustelut.

Jotenkin todella typerä kysymys. Minun mielestäni kaiken ikäiset voivat (okei, eivät ehkä ihan vaavelot) pohtia asioita syvällisesti, kyllä päiväkoti-ikäisetkin pohtivat onko jumalaa olemassa ja mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Aika syvällistä mielestäni. Jos 20-ikävuoteen mennessä ei ole syvällisiä pohtinut, ei vain taida olla kauhean syvällinen tyyppi.

Ei kiinnostanut. Kunhan olin ja hilluin. 

Eikä muuten kiinnosta vieläkään (nyt 30+). Nyn vain olen. En hillu.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 18:01"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 17:50"]

Kyllä. Olin niiin paljon syvällisempi 20 - 25-vuotiaana kuin nyt. Vanhetessaan sitä muuttuu aina vain pinnallisemmaksi. Pitäisi 30-vuotiaana nyt yli varmasti etsiä itselleen joku parikymppinen kumppani, joka toisi uutta syvyyttä parisuhteen muodossa. Kyllä kannattaisi.

[/quote]

Samat kokemukset mullakin. Jotenkin se teoretisoimisen vimma on aika lailla kadonnut multa yliopiston jälkeen, nyt tuntuvat kiinnostavan ns. normaaliarkiset aiheet paljon aikaisempaa enemmän. Tavallaan sääli sinänsä, haluaisin takaisin ne myöhään yöhön jatkuvat oikeasti mielenkiintoiset monipolviset keskustelut.

[/quote]

Niinpä. Musta tuntuu oikeasti siltä, että olen vain tyhmentynyt ja pinnallistunut yliopiston jälkeen. 

Kyllä. Humanistiset opinnot tukivat tätä hyvin. Ajattelun tulokset eivät aina olleet häikäiseviä, mutta ajattelutaito itsessään kehittyi tuona aikana aimo harppauksin. Nyt ammattilaisena työelämässä kotiutan voittoja noiden vuosien älyllisistä sijoituksista.

Jo vain! Erityisen syvällisiä pohdiskelin 34-vuotiaan miesystäväni kanssa. Itse olin silloin 22-vuotias. Siitä suhteemme vain syveni ja nyt olemme ehkä maailman paras pari ikinä. Henkinen yhteytemme ja harmoniamme oli ja  on lähes käsinkosketeltavaa. Kun olimme yhdessä, meistä suorastaan huokui ulospäin se, miten hyvin sovimme toisillemme.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 18:37"]

Jo vain! Erityisen syvällisiä pohdiskelin 34-vuotiaan miesystäväni kanssa. Itse olin silloin 22-vuotias. Siitä suhteemme vain syveni ja nyt olemme ehkä maailman paras pari ikinä. Henkinen yhteytemme ja harmoniamme oli ja  on lähes käsinkosketeltavaa. Kun olimme yhdessä, meistä suorastaan huokui ulospäin se, miten hyvin sovimme toisillemme.

[/quote]

Hihihihihi... ;)

Todellakin kiinnosti! Ja teininäkin jo.