Joo, olen oppinut jo läksyni!! Hankalat ihmiset jäävät lopulta yksin! :(

Miksi olet ollut hankala? Miten olet tajunnut olevasi/olleesi hankala? Ihan prosessi kiinnostaa. Oletko saanut suoraa palautetta vai oletko jotenkin oppinut peilaamaan omaa käytöstäsi? Kuinka vanha olet?

Millä tavalla olit hankala? Etkö voi puhua asioista ja muutoksestasi suoraan ihmisten kanssa?

Olen ollut liian jyrkkä, ehdoton, mustavalkoinen ja vaativa. Tämä koskee siis parisuhteita. Kavereita mulla on joitakin, tosin ei hirveän läheisiä, koska varmaan olisin ollut heillekin sitten hankala.

Eli aina kun mulla on ollut tunteita pelissä, niin musta on tullut todella vaativa. Johtuisko huonosta itsetunnosta tai läheisriippuvuudestä, tiedä häntä.

ap

Ja siis olen tajunnut siitä, että minut on aina jätetty, minuun on kyllästytty ja nyt kun on ollut yksin monta vuotta, niin sen on vihdoin myöntänyt itsekin. Ja eksät ovat ihan suoraan sanoneetkin miten asia on.

ap

Tommy hellsten twiittasi tänään:

etuudet muuttuvat oikeUdeksi. Oikeudet vaatimuksiksi. Vaatimukset vievät kiitollisuuden. Ja kärsimys palauttaa kiitollisuuden.

eli kehä pyöriI. Jotta pystyt katkaisemaan sen, niin vastaus löytyy lapsuudestasi. epäilen, että sinulta on lapsena vaadittu paljon, ja olet sisäistänyt ne. Vaadit siis itseltäsikin paljon. Ja saman tIen muiltakin.

kun riittävästi kärsit, niin löydät vastauksen. 

Nimin. Beeb there. Ihan vielä ei ole "done that" mutta matkalla ollaan. 

Hyi että mä inhoon Tommy Hellsteniä >:( Siinä kanssa yhenlainen narsisti. Saattaa sillä joku hieno ja ylevä ajatus olla, mutta yöks.

Jos Tommy Hellsten on sanonut noin, niin taidanpa piruuttani ihan vaan jatkaa narttuna. SIITÄS SAIT TOMMY HELLSTEN!! HAH!

ap

No nyt minäkin ymmärrän ap, miksi sinä jäät yksin....

Minäkin olen hankala. Osaan olla ihana ja mukava, mutta joskus mulle vaan tulee jokin, että en osaa olla mukava. Keksin, että jonkun kaverin naama ärsyttää tai sitten tulee jokin pikkuinen asia, josta ärsyynnyn ja sen jälkeen se on sitten vittuilua jatkuvalla syötöllä. Sitten ärsyynnyn lisää, jos provosointiini ei tartuta, vaan toinen on ihan hiljaa. Sitten vittuilen vielä enemmän, että toinen reagoisi edes jotenkin.

Olen myös niin kyyninen, että ajattelen, ettei kukaan halua kuitenkaan olla aidosti ystäväni. He ovat ystäviä olosuhteiden pakosta ja sitten jättävät, jos löytävät parempia ystäviä. Kun tuo ajatus tulee päähän, niin sitten ajattelen, että se on ihan sama. Voin aivan hyvin olla vittumainen ja ärsyttävä, kun he kuitenkin jättävät. Joskus vittumaisuus on tapa testata ystävyyssuhteen lujuutta. Ovatko he valmiita unohtamaan ja jatkamaan ystävyyttä, vai jättävätkö siltä seisomalta. Sitten voi vaan todeta, että eivät ne aitoja ystäviä olleet. Pelkkää pinnallista paskaa.

Niin, ja en osaa pyytää anteeksi tai myöntää virheitäni. Olen liian ylpeä siihen. Oikeasti olen tosi herkkä, mutta yritän olla kova, koska herkkyyttäni ei olla oikein ikinä hyväksytty. Aina moititaan, jos olen tunteellinen ja haluan vaikka itkeä. Ei niin saa julkisesti tehdä. Paljon hyväksyttävämpää on olla kova.

OT, miten voi olla kaksi viestiä, joiden numerot ovat 8/8?

[quote author="Vierailija" time="23.06.2013 klo 13:37"]

Hyi että mä inhoon Tommy Hellsteniä >:( Siinä kanssa yhenlainen narsisti. Saattaa sillä joku hieno ja ylevä ajatus olla, mutta yöks.

Jos Tommy Hellsten on sanonut noin, niin taidanpa piruuttani ihan vaan jatkaa narttuna. SIITÄS SAIT TOMMY HELLSTEN!! HAH!

ap

[/quote]

Tommy Hellsten varmaan kärsii suunnattomasti, jos joku ei muutakaan omaa eläämsä siksi, että vihaa Tommya...

Minun mielestäni on aika typerää äänestää miinusta näille viesteille, joissa ihmiset avautuvat omasta itsestään. Nämä ihmisethän tiedostavat toimivansa väärin ja se on jo alku muutokselle. Ennemmin jotakin rakentavaa kommenttia, kuin miinustelua toivoisin!