Lue keskustelun säännöt.
Kohtalontovereita?
09.05.2013 |
Teksti saattaa kuulostaa itsekeskeisen miehen jorinalta, mutta mutkia oikoen näin tunnen:
Rakastuin Naiseen jolle suhteemme alkuaikoina rehellisesti kerroin ettei minulla ole polttavaa halua lasten hankkimiseen. Nainen hyväksyi tämän ja kertoi parisuhteen hänellekin riittävän sekä olevan onnellinen vaikka eläisimme kahdestaan kokonaan ilman lapsia. Muutama vuosi kului ja "painostus" (Huono sana, mutten keksi kuvaavampaa) lapsentekoon alkoi. Jonkin aikaa koitin myötäillen väistellä vaatimusta, mutta lopulta hänen lapsenkaipuunsa täyttämiseksi suostuin ja lapsi tuli. Olen saanut paljon iloa lapsesta ja yrittänyt olla täysillä mukanna isänä. "Vain yksi lapsi" -vaatimus kesti vain sylivauva ajan. Alkoi uusi "painostus" ja, omalta kohdaltani tuntuva, syyllistäminen sekä äidin onnettomaksi tekeminen, koska yksin "päätän" ettei Vaimoni saa toista lasta, vaikka hän sitä haluaa. Tunsin itseni avuttomaksi ja kykenemättömäksi perustelemaan kantaani juuri mitenkään. Aikansa rimpuiltuani tulin taas lapsen verran vastaan. "Kaksi lasta ja se on siinä. Sitten olen onnellinen." Muutama vuosi on mennyt ja olen kolmannen "esteenä". En tiedä mitä teen. Rakastan vaimoani ja haluan rakastavasti kasvattaa kaksi lastani, mutta en halua kolmatta. -Kai reilusti yli neljäkymmenvuotias Nainen tietää mitä tahtoo.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinulla on oikeus kieltäytyä, ja usko pois, kaksi lasta on erittäin hyvä luku!!! mulla kaksi ja vaikka voisin ja joskus haluaisinkin, en tee enempää. kahdelle lapselle on aina kaksi vanhempaa esim matkalla turvaamassa ja niin pois päin. erittäin monia asia tässä maailmassa on suunniteltu kaavalla 2 aik + 2 lasta :-)
sitäpaitsi, voit mennä vaikka vasektomiaan, sinulla on siihen sama oikeus kuin naisilla sterilisaatioon. jos tilanne ajautuu eroon siksi että sinua painostetaan siittäjäksi, menkää puhumaan asiasta pariterapiaan jotta nainenkin tajuaa kokonaiskuvan. hän ei ikinä ole tyytyväinen tuolla kuviolla. aina tulee jotain mitä vaatia jotta olisi onnellinen. elämässä pitäisi joskus ymmärtää pysäyttää lopulta ja olla onnellinen siitä mitä jo omistaa ei onneton siinä mitä ei ole vielä saanut, elämänilo siinä vain katoaa.
ja lisäbonuksena tilanteen valintoihin sulle, jos naisesi on jo yli neljänkymmenen, kysy häneltä, että vastaa käsi sydämellä, haluaako hän ottaa riskin siitä jos paljastuu että kolmas lapsi onkin down.. oletko sinä tai hän siihen valmis??