Neuvokaa työttömän juojan puolisoa
Moi, toivon ettei tähän vastais ne mammat, joiden puolisot on täydellisiä - sellaisia jotka ei juo pisarakaan eikä tulis mieleenkään mennä baariin kun kotona on perhe. En halua jjssap-vastauksia ihmisiltä, keillä ei ole kokemusta juovista läheisistä.
Mun avomies ei myönnä olevansa alko-ongelmainen, koska juo vähemmän kuin täysjuoppo isänsä (joka joi kirkasta viinaa, sai potkut töistä, häädön perheelle mieheni ollessa lapsi jne.) Koko miehen suku on alkoholin suurkuluttajia, joka päivä töiden jälkeen känni, krapulassa töihin ja sitä rataa - siis ne, jotka ovat onnistuneet työpaikan saamaan/pitämään.
Miehen juominen on kuitenkin kaikkea muuta kuin normaalia. Hän on luovan alan freelancer, ja juuri nyt ei ole ketään ulkopuolista työnantajaa, eli ei voi saada esim varoitusta töistä, joka herättäisi tajuamaan tilanteen. Mies ei juo kotona, eikä lapsi ole nähnyt häntä humalassa, mutta mua todella repii ja hajottaa miehen epäluotettavuus ja tuurijuoppous - koskaan ei voi tietää päätyykö mies känniin kun hän lähtee ovesta ulos. Kaikki tunteet ja tapahtumat käsitellään alkoholilla. Kotiin hän ei aina tule jos on juonut (en enää tiedä onko se hyvä vai huono juttu. Ennen pyysin ettei tulisi kännissä, mutta se johtaa siihen, että ottaa vapaasti korjaussarjaa ja saattaa olla parikin päivää poissa.)
Haluan hänet pois kotoamme, mutta en lapsen elämästä, koska lapsi ei siis tunne kuin selvän isän, ja on 'isän poika'. Olen pyytänyt häntä muuttumaan, ja koska se ei onnistu, muuttamaan. Ei suostu. Sanoo, ettei ole mitään paikka minne mennä (vaikka hänellä on esim sinkku serkku, jolla on tilaa ja huoneita). Asuntomme on minun nimissäni, eli periaatteessa voin soittaa maistraattiin ja heittää hänet virallisesti ulos sieltä sekä kelan että taloyhtiön silmissä.
Nyt haluaisin kuulla samanlaisessa tilanteessa olleilta tai ehkä itse juoneilta ihmisiltä, onko miehen kannalta ihan paska teko, jos ilmoitan hänen olevan vailla vakituista osoitetta ja heitän pihalle? Tiedän, että joskus joku iso kolaus aiheuttaa juojan heräämisen, mutta toisaalta ajaako tämä hänet sitten ihan pohjalle, kun taustalla on työperäistä masennustakin?
Kiitän asiallisista vastauksista.
Kun joi, joi viikon kaksi putkeen. Niinkauan kuin rahaa riitti, sitten elettiin minun rahoillani.
Olin silloin opiskelija, joten ei sitä rahaa minullakaan ollut. Maksoin siinä sivussa hänen jokatoinenviikonloppulapsen tapaamisetkin.
Kun aloin odottaa esikoistani, sanoin miehelle, että nyt on viimeinen tilaisuus muuttua. No, niinhän siinä kävi, että muutin omaan asuntoon viimeisilläni raskaana.
Lapsella on nyt isä "jokatoinen viikonloppu" silloin kun on selvinpäin. Lapsi ei pääse isänsä luo silloin kun isä on kännissä. Tämän olen tehnyt hyvin selväksi.
Mieti millainen lapsuus lapsellasi tulee olemaan, jos jokakerta on epävarmaa tuleeko isä takaisin kotiin oven avattuaan ja onko hän selvinpäin vai kännissä. Talouskin on aina miinuksella, kiitos isän lempiharrastuksen. Myöskin isän elämän ykkönen ei olekaan lapsi vaan se on aina se alkoholi. IHAN AINA, vaikka hän muuta väittäisikin.
Sinuna vaihdattaisin lukot ja keräisin isän kamppet kasaan ja tekisit maistraattiin ilmoituksen ettei hän asu enää asunnossa.
Takaisin voi harkita vasta sitten, kun on ollut pari vuotta selvinpäin ja käy jatkuvasti alkoholisteille tarkoitetussa toiminnassa.