Kehtaatko juoda jouluna anoppilassa? Entä mitä asioita et uskalla siellä tehdä?
Kommentit (12)
Mulla on niin mukavat appivanhemmat, että oikein odotan heille pääsyä.
Saunomista, juttelua ja ruokaa, ehkä leffa..
anopin kanssa olen saunonut monasti, ihana jutella lauteilla..
Arvaatte varmaan tästä että mulla ei ole omaan isään välejä, ja äitini
seurassa en voi edes hengittää normaalisti..Joten olen enemmän kuin kiitollinen
näistä ihanista ihmisistä, toisinkin voisi olla.
Ollaan lomailtukin yhdessä, kivaa oli.
En oo käynyt anoppilassa kertaakaan kakkalla, vaikka välillä ollaan oltu siellä jopa perjantaista maanantaihin :D
enkä keksi mitään asiaa mitä en voisi siellä tehdä, siis sellaista mitä voin tehdä kotonanikin.
Mikä siinä hävettää? En sauno vieraiden kanssa missään, en myöskään anoppilassa. Ainoa mitä en tee, en löhöile verkkarit päällä mussuttamassa sipsejä ja lukemassa kauhuromskuja.
Aika kun käydään siellä saunassa, tarjoaa appiukko saunaoluen ja yleensä aina olen ottanutkin sen..
Ja en sauno "vieraiden" kanssa.
Yleensä käyn mieheni ja lasten kanssa siellä saunassa. Joskus miehet menee keskenään ja sitten me anopin kanssa... mutta ei se anoppi mikään vieras ole.. onhan tässä tonnettu jo monta vuotta..
Ehkä en kehtaisi pieraista anoppilassa muiden kuullen, mutta en muita juttuja keksi joita en kehtaisi tehdä.
samaa perhettähän tässä ollaan.
mutta salaa kyllä juon sitten kun se on mennyt nukkumaan, siellä on niin hirveää että koen todellakin ansainneeni sen.
En voi olla missään suhteessa oma itseni anoppilassa, esim. puhuminen on pidettävä aivan minimissä. Kaikki mitä sanon ärsyttää anoppia. Vaikka sanoisin vain että "onpa hyvää kastiketta", anoppi näpäyttää kireään sävyyn että se kastike meni kyllä aivan pieleen ja on koko aterian epäonnistunein osanen. Jos sanon että kuusi on kaunis, anoppi vastaa että joulukuusi on tyhmä keksintö jota hän ei muuten ollenkaan laittaisi, mutta on pakko meidän vieraiden takia.
Saunaan en onneksi joudu anopin kanssa menemään.
uskallan juoda, miksi en?
En kehtaa juoda kännejä, mikä lienee suurin ero (tai pidän huolen etten höpöttele omituisia kännijuttuja jos humallun)
En piereskele tai röyhtäile (no peruskäytöstapojahan nämä...)
En ylensyö, yleensä jätän viimeiset lihat isännälle, vaikka itse mieli tekisin :)
Mikä ehkä tuntuu hauskalta ja hyvältä keskustelunaiheelta sillä hetkellä, ei todellakaan tunnu hyvältä enää seuraavana päivänä. Kaikkea mitä sanot...
Meillä miniä on aina kauhuissaan, kun ei ole sohvaa, mihin asettua löhöilemään. Nojatuolitkin on minun makuuhuoneessa, joten on pakko istua kovalla tuolilla tai penkillä jopa televisiota katsoessaan. Säälin.
Up