Millaista on olla työhaastattelussa akateemiseen työhön?

yhteiskunnallisesti merkittävässä työssä haastatteluvaiheessa kysyttiin aika paljon omia käsityksiä yhteiskunnallisiin puheenaiheisiin. Eli kannattaa varautua myös siihen, että sinulta testataan, löytyykö sinulta käsitystä maailmasta tai tarkasti siitä alasta jonka töitä haet. Tyyliin mitä mieltä olet sukupuolikiintiöistä / vanhuspalvelulain valmistelusta tms. jotain heittääkseni.



Eli ei pelkkiä "millainen olet" -kysymyksiä vaan ihan kunnon sisällöstä pitäisi osata keskustella.

Kyllä ainakin nuo mainitsemani kysymykset ja vaatimukset oli ihan uran ensimmäisten työpaikkojen haastatteluissa, siis alle 30-vuotiaana.

elintarvikealan yritykseen. Haastattelussa testattiin yleistä markkinointiosaamista ja lukujen ymmärtämistä mm. seuraavalla kysymyksellä: Olet kansainvälisen tietokonevalmistajan palveluksessa. Sinulle annetaan tehtäväksi valita mikä tahansa tietokone heidän valikoimistaan ja lanseerata se Suomen markkinoille. Kerro, miten sen teet. (Oikeaa vastausta ei ole, tärkeintä on vain osoittaa ymmärtävänsä kysymys ja kykenevänsä hahmottamaan markkinaa, kohderyhmiä,kilpailutilannetta, myyntikanavia, mainontaa ja markkinointitoimenpiteitä, muita toimintatapoja yms.) Vastaukseni päätteeksi minua pyydettiin tekemään tuloslaskelma tälle liiketoiminnalle (haastattelijalla oli laskin kädessä), analysoimaan se ja antamaan arvio liiketoiminnan kehityksestä & tuloksesta kolmen vuoden päähän aloittamisesta. Sen jälkeen vielä piti arvioida, millä hinnalla liiketoiminnan voisi myydä kolmen vuoden päästä esim. kilpailijalle.



Tähän isoon kysymykseen piti vastata ihan lennosta, valmistautumisaikaa ei ollut eikä minulla ollut mitään alaan liittyvää taustaa.



Tämän lisäksi oli projektinhallintaan liittyviä kysymyksiä, ihmisten johtamiseen liittyviä kysymyksiä jne. jne.



Ihan kiva haastattelu, joka testasi substanssiosaamisen lisäksi ajattelukykyä & suullista ilmaisua & paineensietokykyä. Lisäksi oli kyselty suosittelijoilta, tein psykologisen kirjallisen persoonallisuusarvion. Minut valittiin, eli suoriuduin hyvin näistä kysymyksistä...

Millaisia kysellään uran ensimmäisiä paikkoja haettaessa?

Riippuu varmaan aika paljon alasta ja potentiaalisten pätevien hakijoiden määrästä. Vaimo haki joskus muinoin työpaikkaa ja pelkistettynä haastattelu meni näin:

K: Osaatko ohjelmoida Fortranilla

V: En.

K: Entä jollain muulla kielellä?

V: En oikeastaan.

Haastattelu jatkui samaan malliin eli vaimoni ei ainakaan liioitellut osaamistaan, mutta oli varsinaisesta tehtävästä ja sen aihepiiristä kiinnostunut. Lopulta haastattelijat olivat sanoneet, että päätä nyt, haluatko tämän työpaikan, sillä me otamme sinut tai emme ota ketään. Vaimo sai paikan.

Pienellä erikoisosaamista vaativalla akateemisella alalla usein tunnetaan varteenotettavat hakijat ja tiedetään, kenen asiantuntemus parhaiten vastaa tehtävää. Osassa alan töistä suomen ja ruotsin osaaminen on välttämätöntä, joten se rajaa ulkomaalaiset hakijat melko tehokkaasti pois, mutta muissa tehtävissä on aiempaa enemmän ulkomaalaisia hakijoita.

"Olen liian huolellinen" tai "vaadin itseltäni liikoja" -tyyppisistä "huonoista puolista", mutta itselleni ne herättävät ärsytyksen. Sanoisi suoraan vaan. Kaikissa meissä on vikamme. Arvostan oikeasti paljon enemmän realistista vastausta tyyliin "no, mulla on se paha tapa, että lykkään hommia viime tippaan ja sitten hirveässä stressissä revin ne kasaan". Tai "loukkaannun herkästi". Meillä jokaisella on taatusti ihan oikeitakin huonoja puolia. Tietenkään ei kannata vastata, että sluibailee vastuusta ja hakee pinnaussaikkuja, mutta jotain kuitenkin oikeaa ja reilua.

Itsellani on kokemusta vain tutkijan ja tutkimuspaallikon pesteista hakijana. Haastatellut olen tutkijoita, koodareita ja labratyontekijoita. Akateemisen koulutuksen vaativia tehtavia on niin monenlaisia - millaista tyota ajattelit?



Itse olen hakijana tyypillisesti ensin laittanut CV:n ja saatekirjeen sille instituutille, johon haen. Minut on ehka ensin haastatellut tuleva pomo - henkilostopuolen kanssa tai ilman. Sitten olen pitanyt esityksen - joko aiemmasta tutkimustyostani tai suunnitelmistani tulevassa positiossa tai molemmista ja tata on seurannut kyselytunti, jossa tulevat tyokaverini ovat grillanneet minua esityksen pohjalta. Loppupaiva on ollut "vapaata seurustelua" eli olen tavannut tulevia tyokavereita ja keskustellut heidan toistaan, tarkoituksena selvittaa, sopisinko hyvin nykyiseen ryhmaan. Jossain valissa on syoty lounas ja juteltu harrastuksista jne - taas tavoitteena selvittaa, sovellunko osaksi ryhmaa ja instituuttia.



Haastattelijana olen mennyt suunnilleen saman kaavan mukaan. Meilla on tapana tuoda huoneeseen kolme haastattelijaa, joilla on hieman erilainen tausta (esim. koodaajia haastatellessa haastattelijoina on 2 koodaajaa/tietokantaosaajaa ja 1 labrapuolen tutkija), jotta pystymme varmistamaan, etta haastateltava a) ymmartaa ne asiat, jotka vaittaa ymmartavansa, ja b) osaa selittaa ne alan ulkopuoliselle henkilolle ja pystyy siis toimimaan osana poikkitieteellista ryhmaa. Sitten paastamme henkilon tapaamaan yksittaisia henkiloita ryhmassamme ja joskus ryhman ulkopuolellakin, jotta saamme useamman henkilon mielepiteen hakijan vuorovaikutustaidoista. Jos kyseessa on tekninen tyo (koodausta, labratekniikoita), teetamme yleensa ennaltasovitut tehtavat paivan aikana. Ja kylla, lounas kuuluu edelleen asiaan.



Talla kaavalla on karsittu monta patevan oloista, mutta ylimielista hakijaa, jotka juuri ja juuri pysyvat nahoissaan haastattelun ajan, mutta alkavat heti neuvoa vertaisiaan, kun paasevat juttelemaan kahdenkesken. Kukaan ei voi tietaa kaikkea kaikesta, ja usein asiat voi tehda monella tapaa. Jos haastateltavan ensimmainen kommentti mahdolliselle kollegalleen on "Teet aivan vaarin" tai "Tassa firmassa muuttuu moni asia, kun mina johdan toita", niin saa etsia toita muualta. Myos sellaiset hakijat karsiutuvat haastattelun tai viimeistaan testien aikana, jotka parantelevat CV:taan ylenpalttisesti.

Etsimme siis asiansa osaavia ihmisia, jotka ovat samalla noyria (eivat kuvittele tietavansa kaikkea paremmin kuin muut) ja joilla on hyvat ryhmatyo- ja kommunikointitaidot.



Kysymykset varsinaiseen haastatteluun sovimme aina etukateen, jotta emme diskriminoisi hakijoita oman fiiliksemme muuttuessa. Se on sitten jokaisen oma asia, mista keskustelevan "vapaan seurustelun" ajalla.



Jos haemme tutkijoita, tyypillisesti aloitamme haastattelun helposta aiheesta, eli siita, mita henkilo on tehnyt edellisessa tyossaan. Jos hakija ei osaa kertoa ymmarrettavasti, mihin on kayttanyt aikansa edellisten viiden vuoden aikana, on jatko heikoissa kantimissa.



Grillaamme hakijaa vahan hanen kayttamistaan menetelmista - miksi valitsi juuri nama menetelmat eika esim. vaihtoehtoa X; miksi tulokset olivat mita olivat; mitka olivat hakijan mielesta hanen tutkimuksensa vahvuudet ja heikkoudet; mita hakija tekisi toisin, jos saisi aloittaa tutkimuksensa alusta. Tarkoituksena on selvittaa, osaako hakija analysoida tekemiaan valintoja ja muuttaa niita kokemuksensa ja nykytiedon perusteella.



Olemme myos kiinnostuneita hakijan yleisesta ajatusmaailmasta ja lahjakkuudesta ja yleensa kysymme ainakin seuraavat:



* Mika/mitka tekijat ovat hakijan mielesta suurimmat tutkimusta rajoittavat esteet alalla X?



* Jos hakijalla olisi aareton rahapotti / X:n kokoinen rahapotti, mika olisi seuraava tutkimuskohde, johon han kayttaisi aikaansa ja miksi?



tai



* Mihin alalla X pitaisi hakijan mielesta panostaa kaikki resurssit seuraavien viiden vuoden aikana ja miksi?



Kun naihin on valmistautunut hyvin ja omaa lisaksi tyokokemusta tyotehtavan vaatimilta osa-alueilta, on haastattelu hyvalla mallilla.

kun täällähän kaikki on lääkäreitä tai juristeja muissa ketjuissa

ja vastauksia ei saakaan :D

kun täällähän kaikki on lääkäreitä tai juristeja muissa ketjuissa

olen hakenut kaikenlaisia töitä. Suurinpiirtein sama on kaava akateemisissa ja muissa hauissa. Päällikkötason töitä en ole hakenut.



Haastattelussa on yleensä 3-4 haastattelijaa. Käydään läpi aiemmat työt, vahvuudet, heikkoudet ja sosiaaliset taidot. Jos työhön kuuluu käytännön osaamista, on työkoe myös. Mikäli pääsee eteenpäin, ovat edessä usein vielä psykologiset testit.

Minulta on kysytty kattavasti asioita opinnoista ja osaamisesta. Eli kannattaa kerrata opinnoistaan yleislinjoja. Joskus on jostain tietystä todistuksessa olevasta kurssista kysytty, että mitä se piti sisällään. Tuo tosin oli silloin, kun olin vastavalmistunut, joten oli oletettavaakin, että muisti kurssin sisällöstä jotain. Enää ei varmaan sellaista kyseltäisi. :)



Lisäksi muut yleisimmät kysymykset ovat:



-Miksi juuri sinut pitäisi valita tähän työhön?



-Missä asioissa olet huono?



-Missä asioissa olet hyvä?



-Millaista työtä haluaisit tehdä?



-Missä näet itsesi 5 vuoden päästä? Entä 10 vuoden päästä?



-Mikä on palkkatoiveesi?



-Onko muuta kysyttävää?



Kannattaa katsella netistä googlella yleisimpiä työhaastattelukysymyksiä ja miettiä edes jotain hyvää vastattavaa niihin. Ettei tule vastanneeksi jotain mikä ekana juolahtaa mieleen esim. tuohon "missä asioissa olet huono"-kyssäriin. Kannattaa miettiä siihen jokin asia, mikä oikeastaan kääntyy lopulta eduksesi. Esim. Olen joskus liiankin huolellinen, ja välillä pitää oikein pakottaa itsensä olemaan kiinnittämättä pikkuasioihin huomiota. Tämä on ainakin tarkkuutta vaativassa suunnittelutyössä hyvä ominaisuus. Tosin jossain "suurempien linjojen" töissä tuo voisi olla huono asia mainita. Mutta tietenkään ei kannata keksiä sellaista, mikä ei oikeasti pidä paikkaansa.