Pitääkö nyt unohtaa vauvahaaveet?
Olen 25-vuotias nuori nainen, ja juuri saanut tiedon, että sairastan ms-tautia.
Mieheni kanssa olemme suunnitelleet perheenlisäystä, mutta nyt sitten kävi näin.
Tuntuu, että elämä päättyy tähän, on niin paha olla.
Kommentit (6)
Ja käy sopeutumisvalmennuskurssi. Ja anna ajan vähän kulua.
t. ms-potilas jolla kaksi diagnoosin jälkeen tullutta lasta
mutta silloin vain juteltiin siitä minun tilanteestani, katsottiin työn kannalta ja juteltiin jne. Eli tavallaan perehdytettiin minua siihen sairauteen, samoin miestäni jne. Siellä oli ryhmä samoin juuri diagnoosin saaneita, jotka olivat vähän sokissa. Ja helpotti kun näki että samanlaisia taviksia hekin olivat kuin minä.
2
Käyn töissä, lapsia on kaksi. Ihan tavallista elämää elän. Tunnen muitakin, jotka ovat saaneet lapsia diagnoosin jälkeen. Elämä jatkuu.
Voimia sinulle!
2
Ms on siitä paha tauti, koska kukaan ei voi sanoa, miten se juuri sinun kohdallasi tulee etenemään. Voi olla, että seuraavaan 10 vuoteen ei tapahdu yhtään mitään tai sitten istut 2 vuoden kuluttua pyörätuolissa. (niinkuin ystäväni)
Mutta vertaistukea etsimällä näet, että ms:n kanssa voi elää ihan täysipainoista elämää. Nykyään on jo lääkkeitä, jotka hidastavat ja vievät oireita pois. Ja koko ajan tutkitaan ja kehitetään niitä lisää.
Jaksamista sinulle ap!
MS ei varsinaisesti periydy, mutta jos esim. äidillä on MS, lapsella on kohonnut riski sairastua. Kuitenkaan ei ole varsinaisesti perinnöllinen tauti. Minun äidilläni on MS, joten minulla on suurempi riski sairastua - tai sitten en sairastu. Mutta en jaksa stressata tuota asiaa ja heittää elämääni hukkaan tuon takia, koska jokaisessa suvussa on omat sairautensa. D-vitamiinin saannista pidän kyllä huolen, koska sen on sanottu ehkäisevän MS-taudin puhkeamista. Käy lukemassa Suomen MS-liiton nettisivuilta lisää tietoa!