Miten hallitsette arkipäivän kaaosta ja leluvuoria?

systeemiä, jossa edellinen leikki kerätään pois ennenkuin aloitetaan uusi. Meillä kaikki kolme lasta ovat jo ihan pieninä opetettu tähän systeemiin eikä meillä koskaan ole päässyt syntymään mitään alytöntä kaaosta. Lapset ovat aina saaneet leikkiä niin omissa huoneissaan kuin olohuoneessakin. Kun yksi leikki (esim. legoilla rakentelu) lopetetaan, lelut kerättään niille varattuihin laatikoihin/hyllyihin ja viedään paikoilleen. Sitten voi aloittaa uuden leikin.



Meillä kaikilla leluilla on selkeät säilytyslaatikot ja paikat. Lapset tietävät, mihin mikäkin lelu kuuluu ja näin ollen osaavat itse lelunsa kerätä. Kun olivat ihan pieniä (alle 3v), keräsin tietty kaverina, jos niitä leluja oli todella paljon. Nykyään siivoavat kyllä itse ja pyytävät aina kaverinsakin siivoamaan, jos ovat yhdessä leluja hajottaneet. Mukava sitten aloittaa uusi leikki "puhtaalta pöydältä". Suosittelen!

Kaaos ärsyttää välillä, mutta mun mielestä leikki 1 - leikki 2 -leikki 3 jne. on teennäistä ja katkaisee leikin luovuuden.

eli esim. kun menen keittiöön, vien työhuoneesta sinne teekupin, likavaatteet viedään heti pyykkikoriin jne.



Illalla siivotaan 5-15 min ja kerätään ainakin suurin osa päivän aikana levitetyistä kamoista paikoilleen.



Viikkosiivous kerran viikossa.



Isoin asia se, että pidetään tavaramäärä kurissa! Kun joka paikka ei ole ääriään myöten täynnä, on järjestyksen ylläpito helpompaa.

En mäkään mitään natsimeininkiä kannata, mutta tietyt säännöt pitää olla. Esim itse olen pitänyt tiukasti kiinni muutamista perusasioista: lelut saa olla lastenhuoneessa ja olohuoneessa, sanon heti stop jos tulee vaikka meidän makkariin lelu kädessä. Keittiössä kans huomautan heti, että äläpäs jätä tuota tänne. Kun taapero tutkii kodin tavaroita, sanon aina että sen paikka on keittiössä / eteisessä jne eli tavaroita ei viedä huoneesta pois. Saa siis kaivella vaikka pakastusrasioita mutta ei saa viedä niitä olkkariin, paljon nopeampi näin siivota jäljet. Kirjojen kanssa on sääntö, että ne saa olla vain pöydällä ja kirjahyllyssä.



Leluille on paikkansa, lastenhuoneessa laatikoita ja olkkarissa pari vetolaatikkoa. Ei siis tarvitse viedä olkkarista lastenhuoneeseen leluja vaan ne seilaavat lasten mukana edestakaisin ja aina välillä ovat laatikoissa. Välillä käsken lapsia keräämään lelut, välillä kerään itse. Joillakin leluilla saa leikkiä vain lastenhuoneessa, esim legot ja melua pitävät lelut.



Lapset tuppaavat kippaamaan ne oman huoneen lelulaatikot aina lattialle, joten olen rajoittanut lelujen määrää. Kerään kassiin pikkusälää, jolla ei leikitä sekä jotka ovat "jääneet pieneksi" eli nuoremmille tarkoitetut. Paljon nopeampi heittää lelut laatikkoon, kun on karsinut turhat pois. Kivojakin leluja voi vaihdella, laittaa vuorotellen pois niin ovat taas tuoreita. Yleensähän lapsilla on ihan liikaa leluja...



Tässä nyt oli muutama meillä toiminut sääntö. :) kaikki ne on opittu aika nopeasti, aluksi tietty esim kirjojen laitto paikalleen oli tahmeaa ja aiheutti kiukuttelua, mutta yhtäkkiä se olikin opittu ja tuli käskemättä.

Lasten lukumäärästä ja ikäerosta riippuen siinä menee ainakin pari-kolmekymmentä vuotta.



Mutta kyllä se sitten alkaa vähän helpottaa, kun kuopuskin on jo rippikouluiässä. Ainakin leluvuoret vähenee, mutta ainakin tyttölapsilla vaatekaaos jatkuu vielä pitkään sen jälkeen.

leluvuoria eikä kaaosta. Lapset leikkii etupäässä omissa tiloissaan, ja ne leikit mitä tuodaan olkkariin, siivotaan pois viimeistään ennen päivällistä klo 20.

joten leikit on olkkarin lattialla. En jaksa pingottaa. Siivoan tavarat jotka on selkeästi tiellä ja kerran viikossa kaikki täysin paikoilleen ja siistiksi (tämä tila kestää n. 5-10 min, sitten taas sotku).

Lapset kadottavat kekseliäisyytensa ja luovuutensa kohta kokonaan.



Lopettakaa tuo järjetön kulutushysteria ja antakaa mielummin mielikuvituksen keksiä leikit.

järjestely miltei koko ajan muiden hommien lomassa auttavat kummasti kodin siistinä pysymiseen!



Meillä on 3 lasta; 5-vuotias, 3-vuotias ja 1-vuotias, ja nyt täällä olkkarissa missä istun läppärin kanssa, ei ole yhtään leluja. Kaikki siistiä ja järjestyksessä, sama makuuhuoneessa, keittiössä ja vierashuoneessakin. Lastenhuoneessa on tällä hetkellä lelut levällään, kun lapset leikkii siellä.

Illalla siivotaan sielläkin.



Kyllähän lapset tuo tänne tavaraa vähän väliä, mutta mä siivoan niitä sitä myöten takaisin omaan huoneeseensa. Aina kulkeissani vien jotakin paikalleen, suoristelen mattoja, jne. Ei sitä edes ihan koko ajan tarvi tehdä, nytkin siis tässä vaan otan rennosti. Saavat lapset välillä leikki olkkarissakin, mutta kunhan se leikki on käynnissä eikä unohtunut, annan sen olla.



Lelujen määrää on vähennetty todella radikaalisti, mitä olen kaveriperheiden lasten lelumääriä katsellut, meillä on ehkä kolmasosa siitä. Ja silti olisi varaa vähentää, kaikilla leluilla lapset eivät todellakaan leiki, ovat vaan tilaa viemässä.

Nykylapsille vanhemmat ja "ihanat" kummit ja isovanhemmat vaan hankkivat ihan järjettömän paljon leluja, en ymmärrä pointtia, mennyt useassa kodissa ihan överiksi lelujen määrä.

Mutta se pitää vaan oppia sietämään.

Pitkään yritin pitää tavarat järjestyksessä, ja meillä just kerättiin eka leikki pois ennen kuin toinen aloitettiin jne. Mut siihen menee ihan hirveästi psyykkistä energiaa, ja lisäksi tuntuu että lapset leikkivät luovempia ja kivempia leikkejä kun leluja ei tarvitse välillä kerätä pois.



Meillä lelut ovat alakerrassa olkkarissa. Alakerta on käytännössä tupakeittiötä, joten kun tähän pieneen tilaan vielä on tungettu rattaat tms. niin tämä on aika kaukana sellaisesta siististä tilasta josta minä pitäisin. Mutta tämä on nyt tätä aikaa, ja joskus tätäkin voi jopa kaivata. :)

vähentävät leluja silloin, kun lapsi on vielä siinä iässä, että leikkii. Lapsi saattaa myöhemmin kiinnostua jostin lelutyypistä, mistä ei ole ennen ollut kiinnostunut. Esimerkiksi voi olla, että lapsi ei koskaan leiki barbeilla/brazeilla. Sitten menee kouluun ja siellä parhaat kaverit leikkivät. Tylsää, jos olet heittänyt kaikki barbit pois.



Itse mietin, poistaisinko chu-chu -petsit, kun ovat jo vähän lapsellisia. Mutta en viitsinyt, kun ajattelin, että ehtiihän sen sitten, kun lapsi on kokonaa lopettanut ylipäätään leikkimisen.

muuallakin saa leikkiä, mutta yhteisistä tiloista lelut kerätään heti leikin jälkeen ja viimeistään illalla pois. Lapset itse keräävät (6 ja 10-v) sillä periaatteella, että se mitä ei jaksa viedä omaan huoneeseen takaisin on roska, joka lentää roskikseen. Omissa huoneissa leikit saavat olla esillä pidempään ja usein siinä leikissä yhdistellään eri leluja, esim. legoista rakennetaan petseille taloja, jotka kalustetaan nukkekodin huonekaluilla. Leluja voi olla esillä valtava vuori ja ne kaikki kuitenkin kuuluvat siihen samaan leikkiin. Lasten huoneet raivataan kerran viikossa imurointia varten. Jos itseäni alkaa häiritä lastenhuoneiden kaaos, pistän ovet kiinni.

vanhemmat pelottelevat sillä, että lentää roskikseen, jos ei siivoa.



Hyväksyn, että viedään vaikka pariksi viikoksi vinttikomeroon, mutta törkeää uhata roskiin laitolla. Saako sun autosi viedä romuttamoon, jos parkkeeraat väärin?



Tuolla tavalla kasvatat lapsia vinoon. Joutuvat olemaan varpaillaan omassa kodissaan. Jos tekee virheen, oma rakas tavara heitetään roskikseen. Ei ole turvallinen olo.

ne hiukan lajitellen nostellaan. Ei siinä muu auta.

Lelujen vähentäminen tarkoittaa siis sitä, että pois laitetaan ne lelut joilla ei oikeasti leikitä; jos lapset rakentaa jo legoilla, duplot voi kerätä säilöön, tai vaikka puupalikat ja rapisevan vinkuvat pikkuvauvan lelut pois kun pieninkin leikkii jo muilla jutuilla. Samoin, jos pehmoleluja ja värikyniä on paljon ja pikkuautoja miljoona, osan voi laittaa kassiin ja kaappiin. Välillä voi sitten vaihtaa sen kassin sisällön. Ei lapsi edes välttämättä huomaa, että välillä on vähemmän kamaa ympärillä, ja paikkojen siivous helpottuu huomattavasti. Jos sinne kaappiin meneekin joku rakas lelu niin sen saa kyllä sieltä.

olen itse perusperimältään tosi sotkuinen ja koti on siisti vaan koska "pakotan" toimimaan kuten järkevä aikuinen. Ei ole helppoa.



Lapset saavat elää kuin pellossa päivällä, kaikki on miten sattuu, mutta kun tulee iltapalan aika, kaikki kerätään pois.



Mulla itselläni on kaupan ostoskoppa ja tämä toimii mulla. Aloitan aina olohuoneesta, joka on myös mun makkari. Otan kaikki ylimääräisen ja laitan koppaan, siirryn keittiöön, otan kopasta mitkä kuuluu keittiöön ja täytän koppaan ne mitkä eivät sinne kuulu jne jne.



Lapsien pitää tällä aikaa kun kerään kopin kanssa omat tavaransa, muuten ne joutuu koppaan ja aina ne ei palaa samana päivänä oikeisiin paikkoihin. Aika palaa, mutta lapset ovat tämän itse keksineet, käy !



Pojalla oli viime syksynä 3 synttärit, harrastus, kaveri ja aikuis ja voin sanoa että sitä tavaraa tulee ihan hirveesti.



Joulua ollaan paljon iisimmin, esim kummeilta sai uudet lakanat, toiselta pyyhkeen, vanhemmilta pelipaidan ja 2 reppua.



Mutta paras sääntö on että kaikki lelut ja vaatteet käydään läpi x 2 vuodessa. Kun tulee lelu, josta ei olla ihan varma säilytetäänkö vai ei, se laitetaan harkitaan laatikkoon ja sieltä se yleensä siirtyy kirpparikasaan.

Mutta pakko sanoa tänä päivänä jopa tänne harkitaan laatikkoon ei ikinä juuri mitään mene. Mutta lelut eivät ole minun, jos lapset haluavat kaikki säästää, mun tehtävä vanhempana on hankkia tarpeeksi isot säilytyslaatikot, jotta kaikille romppeille on oma paikka.

Yhdessä huoneessa (mun työhuone) on myöslegot, ja ne saavat jäädä sinne hajalleen, koska minusta on tärkeää että rakentelut jatkuvat pitkiä aikoja eikä niitä välillä kerätä pois. Pehmoeläinleikeille on oma huone, mistä ne tosin voivat kyllä tulla olohuoneeseenkin. Jos lapsi on tehnyt hienon majan jonnekin, voi se olla siinä useita päiviä tai niin kauan kuin siedän sitä.



Meillä saa usein leikit levittäytyä, koska pitkäkestoisten leikkien tukeminen on mielestäni tärkeää ja kehittää lapsen kuvittelukykyä, mistä taas on monenlaista hyötyä lapsen kokonaiskeitykselle ja pärjäävyydelle. Joskus kun minulle iskee nipovaihe ja kaaos alkaa ahdistaa, haluan että lelut kerätään paikalleen. Tilanne elää siis koko ajan.