Lue keskustelun säännöt.
Millainen on akateeminen ajattelutapa? ev
Kommentit (16)
että ensin ajatellaan ja sitten tehdään, jos tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perustelu, kriittisyys. Esimerkiksi lähdekritiikki on akateemista ajattelua. Sitaatit wikipediasta eivät riitä perusteluksi tai lähteeksi. Joskus on ns. lähdefetisismiäkin, eli homma menee vähän yli.
Toisaalta-toisaalta- ajattelutapa.
Se on sellaista maltillista ja analysoivaa, ehkä analyyttista pohdintaa jostakin yksinkertaisesta tai monimutkaisesta asiasta. Perusote on analysoiva siis ja pohdiskeleva, vaikka olisi kysymys niinkin arkipäiväisestä asiasta kuin vaikka lapsen pyllyn pyyhkiminen.
kuvitellaan oma osaaminen ylivertaiseksi vaikka ei ole MITÄÄN hajua siitä miten homma oikeasti pitää hoitaa.
nimimerkillä: kokemusta on
kuvitellaan oma osaaminen ylivertaiseksi vaikka ei ole MITÄÄN hajua siitä miten homma oikeasti pitää hoitaa. nimimerkillä: kokemusta on
Alkuun hyvin epämääräistä kun ei tiedä miten pitäisi essee tai sittemmin gradu kirjoittaa ja siitäkin on eriäviä mielipiteitä. Myöhemmin pitää ottaa kantaa asioihin joista ei tiedä jne.
En oikeastaan edes kuvittele omaa tai muiden osaamista ylivertaiseksi vain sen vuoksi että se on akateemista. Yksi kulttuurin muoto, tuo akateeminen osaaminen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haluaa perustelut, haluaa, että käsitteet, joita käytetään, on määritelty, pitää totuutta suhteellisena asiana.
Kykenee ajattelemaan suurempia kokonaisuuksia ja eri asioiden vaikutussuhteita kokonaisuuden sisällä.
Kykenee muodostamaan kantansa objektiivisemmin (sikäli mikäli se on ikinä täysin mahdollista) ottamalla vähän "etäisyyttä" asiaan eikä hyppäämällä ekaan johtopäätökseen, joka itsestä "tuntuu" hyvälle. Malttia tarkastella asiaa ensin monelta kantilta ja vasta sitten päättää tai muodostaa kantansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistossa harjoitetaan myös tieteenkritiikkiä. Silloin kyseenalaistetaan muun muassa, että jokainen tutkimustulos olisi tutkijasta riippumaton ja kenen hyvänsä toistettavissa.
Kykenee ajattelemaan suurempia kokonaisuuksia ja eri asioiden vaikutussuhteita kokonaisuuden sisällä.
Kykenee muodostamaan kantansa objektiivisemmin (sikäli mikäli se on ikinä täysin mahdollista) ottamalla vähän "etäisyyttä" asiaan eikä hyppäämällä ekaan johtopäätökseen, joka itsestä "tuntuu" hyvälle. Malttia tarkastella asiaa ensin monelta kantilta ja vasta sitten päättää tai muodostaa kantansa.
Juuri näin. Akateeminen säämies pohtii huomisen säätilaa laajasti, objektiivisesti ja monialaisesti. Lopputulos on: "Huomenna eteläsuomessa osittain selkeää mahdollisesti monin paikoin sadetta ja lämpötila välillä -2...+10".
Tähän päälle vielä plusmiinus kaksi ja puoli astetta virhemargimaalia, niin lämpötila on -5..+13 ja jossain epämääräisellä alueella saattaapi väähän sataa, jos niikseen sattuu.
Missä kohtaa tässsä tarvitaan akateemista ajattelutapaa tai mitä lisäarvoa se tuo tähän asiaan (huomisen sääennuste).
Tämä vain esimerkkinä, sama pätee myös ihan kaikilla muilla aloilla. Akateemiset ovat turhan tärkeitä hölmöjä, jotka kuvittelevat itsestään liikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri näin. Mutta minne katosivat kaikki viksut akateemiset?
;-)
Kykenee ajattelemaan suurempia kokonaisuuksia ja eri asioiden vaikutussuhteita kokonaisuuden sisällä. Kykenee muodostamaan kantansa objektiivisemmin (sikäli mikäli se on ikinä täysin mahdollista) ottamalla vähän "etäisyyttä" asiaan eikä hyppäämällä ekaan johtopäätökseen, joka itsestä "tuntuu" hyvälle. Malttia tarkastella asiaa ensin monelta kantilta ja vasta sitten päättää tai muodostaa kantansa.
Juuri näin. Akateeminen säämies pohtii huomisen säätilaa laajasti, objektiivisesti ja monialaisesti. Lopputulos on: "Huomenna eteläsuomessa osittain selkeää mahdollisesti monin paikoin sadetta ja lämpötila välillä -2...+10". Tähän päälle vielä plusmiinus kaksi ja puoli astetta virhemargimaalia, niin lämpötila on -5..+13 ja jossain epämääräisellä alueella saattaapi väähän sataa, jos niikseen sattuu. Missä kohtaa tässsä tarvitaan akateemista ajattelutapaa tai mitä lisäarvoa se tuo tähän asiaan (huomisen sääennuste). Tämä vain esimerkkinä, sama pätee myös ihan kaikilla muilla aloilla. Akateemiset ovat turhan tärkeitä hölmöjä, jotka kuvittelevat itsestään liikoja.
Minä tarvitsen ko. taitoa joka päivä töissä, mutta en väitäkään, että kaikki tarvitsisivat taitoa tai, että jokaikisessä työssä tai asiassa tarvittaisiin sitä. Monissa kohtia elämää tosin siitä on hyötyä ihan käytännössäkin.
No, sääennusteista sen verran, että sinne taustalle, että niitä ennustuksia ylipäätään pystytään tekemään, on tarvittu hitonmoiset määrät akateemista osaamista :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kykenee ajattelemaan suurempia kokonaisuuksia ja eri asioiden vaikutussuhteita kokonaisuuden sisällä. Kykenee muodostamaan kantansa objektiivisemmin (sikäli mikäli se on ikinä täysin mahdollista) ottamalla vähän "etäisyyttä" asiaan eikä hyppäämällä ekaan johtopäätökseen, joka itsestä "tuntuu" hyvälle. Malttia tarkastella asiaa ensin monelta kantilta ja vasta sitten päättää tai muodostaa kantansa.
Juuri näin. Akateeminen säämies pohtii huomisen säätilaa laajasti, objektiivisesti ja monialaisesti. Lopputulos on: "Huomenna eteläsuomessa osittain selkeää mahdollisesti monin paikoin sadetta ja lämpötila välillä -2...+10". Tähän päälle vielä plusmiinus kaksi ja puoli astetta virhemargimaalia, niin lämpötila on -5..+13 ja jossain epämääräisellä alueella saattaapi väähän sataa, jos niikseen sattuu. Missä kohtaa tässsä tarvitaan akateemista ajattelutapaa tai mitä lisäarvoa se tuo tähän asiaan (huomisen sääennuste). Tämä vain esimerkkinä, sama pätee myös ihan kaikilla muilla aloilla. Akateemiset ovat turhan tärkeitä hölmöjä, jotka kuvittelevat itsestään liikoja.
Minä tarvitsen ko. taitoa joka päivä töissä, mutta en väitäkään, että kaikki tarvitsisivat taitoa tai, että jokaikisessä työssä tai asiassa tarvittaisiin sitä. Monissa kohtia elämää tosin siitä on hyötyä ihan käytännössäkin.
No, sääennusteista sen verran, että sinne taustalle, että niitä ennustuksia ylipäätään pystytään tekemään, on tarvittu hitonmoiset määrät akateemista osaamista :)
Varmasti on tarvittu ja tarvitaan myös jatkossa akateemista "osaamista".
Mitä lisäarvoa akateemisuus tuo esimerkiksi säämiehen työhön? Miksi pitää maksaa palkkaa usealle sadalle akateemiselle, kun lopputuloksesta ei ole hyötyä kenellekään?
Akateemiset eivät ymmärrä, että kaikessa työssä tärkeintä on lopputulos. Monelle akateemiselle näyttää olevan tärkeintä se, että saa isolla liksalla harrastaa joogaa työpaikalla ja harrastaa "akateemista" ajattelua.
Kykenee ajattelemaan suurempia kokonaisuuksia ja eri asioiden vaikutussuhteita kokonaisuuden sisällä. Kykenee muodostamaan kantansa objektiivisemmin (sikäli mikäli se on ikinä täysin mahdollista) ottamalla vähän "etäisyyttä" asiaan eikä hyppäämällä ekaan johtopäätökseen, joka itsestä "tuntuu" hyvälle. Malttia tarkastella asiaa ensin monelta kantilta ja vasta sitten päättää tai muodostaa kantansa.
Juuri näin. Akateeminen säämies pohtii huomisen säätilaa laajasti, objektiivisesti ja monialaisesti. Lopputulos on: "Huomenna eteläsuomessa osittain selkeää mahdollisesti monin paikoin sadetta ja lämpötila välillä -2...+10". Tähän päälle vielä plusmiinus kaksi ja puoli astetta virhemargimaalia, niin lämpötila on -5..+13 ja jossain epämääräisellä alueella saattaapi väähän sataa, jos niikseen sattuu. Missä kohtaa tässsä tarvitaan akateemista ajattelutapaa tai mitä lisäarvoa se tuo tähän asiaan (huomisen sääennuste). Tämä vain esimerkkinä, sama pätee myös ihan kaikilla muilla aloilla. Akateemiset ovat turhan tärkeitä hölmöjä, jotka kuvittelevat itsestään liikoja.
Minä tarvitsen ko. taitoa joka päivä töissä, mutta en väitäkään, että kaikki tarvitsisivat taitoa tai, että jokaikisessä työssä tai asiassa tarvittaisiin sitä. Monissa kohtia elämää tosin siitä on hyötyä ihan käytännössäkin. No, sääennusteista sen verran, että sinne taustalle, että niitä ennustuksia ylipäätään pystytään tekemään, on tarvittu hitonmoiset määrät akateemista osaamista :)
Varmasti on tarvittu ja tarvitaan myös jatkossa akateemista "osaamista". Mitä lisäarvoa akateemisuus tuo esimerkiksi säämiehen työhön? Miksi pitää maksaa palkkaa usealle sadalle akateemiselle, kun lopputuloksesta ei ole hyötyä kenellekään? Akateemiset eivät ymmärrä, että kaikessa työssä tärkeintä on lopputulos. Monelle akateemiselle näyttää olevan tärkeintä se, että saa isolla liksalla harrastaa joogaa työpaikalla ja harrastaa "akateemista" ajattelua.
En tiedä, mikä tää säämiesjuttu nyt on, mutta luulen, että tekevät jotain muutakin kuin lukevat valmiin sääennusteen TV:ssä. En muutenkaan oikein saa kiinni, mistä kipakka asenteesi juontaa juurensa. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että "akateemisesta ajattelustakin" pitäisi tulla joku lopputulos eikä suojatyöpaikkoja pitäisi säilyttää jos niitä jossain on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jonka oli pakko avautua minulle akateemisuudestani joka käänteessä vaikka itse en tosiaankaan ottanut asiaa esille. Teesi kuului että akateemiset on niin epäkäytännöllisiä, ei mitään käsitystä käytännön töistä blaa blaa. Ja tämä kouluttamattomalta ihmiseltä, joka oli ajanut firmansa konkurssiin. Että sellaista käytännöllisyyttä heillä.
muita ihmisia, huomaan miten teoriat toimivat kaytannon tasolla. otetaan nyt esim merkkitavaroiden perassa juoksevat, kaytannon esimerkki erilaisten brandien onnistuneesta markkinoinnista. Moni luulee etta kallis on automaattisesti parempi kuin halpa, Jess!!!. jalleen on onnistuttu markkinoinnin puolella. Kaikenlaisia keiseeja riittaa, etenkin psykologian puolella.
Se on sellaista maltillista ja analysoivaa, ehkä analyyttista pohdintaa jostakin yksinkertaisesta tai monimutkaisesta asiasta. Perusote on analysoiva siis ja pohdiskeleva, vaikka olisi kysymys niinkin arkipäiväisestä asiasta kuin vaikka lapsen pyllyn pyyhkiminen.