JULKKIKSET! MITEN USEIN GOOGLAATTE OMAA NIMEÄNNE?
Kommentit (11)
mutta omalla alallani tunnettu hahmo. Joskus silloin tällöin googlaan oman nimeni että näen keskustellaanko jostain töistäni eism. foorumeilla ja mitä keskustellaan.
Kauheesti musta kirjotellaan, en meinaa ehtiä kaikkea edes lukemaan.
mutta googlaan omaa nimeäni silloin tällöin nähdäkseni, missä yhteyksissä se mainitaan.
JA niitä yhteyksiä on mielestäni liikaa: julkisen työpaikkani tiedot eri foorumeilla, harrastustoiminnan sivut ja linkit, luottamustehtävät, vanhempainneuvosto jne. Jopa eräällä keskustelupalstalla oma nimeni jostain syystä näkyy. Onneksi kysymys oli ulkoilutakkien materiaaleista. :)
Tahtoisin nimeni pois monesta paikasta netissä, mutta eihän sille itse mitään voi.
siellä on jotain sontaa? Tuleeko masennus, aggressio, vai kykenettekö ohittamaan sen? Kasvaako sietokyky?
mutta yhdessä vaiheessa tosiaan pelkäsin googlata nimeäni kaiken maailman häiriköiden takia. Sitten voitin pelkoni, mutta viime aikoina on taas tuntunut stressaavalta.
Netti ei aina ole ollenkaan kiva asia.
miten reagoitte, jos siellä on jotain sontaa? Tuleeko masennus, aggressio, vai kykenettekö ohittamaan sen? Kasvaako sietokyky?
Mulle tulee vaan iso kakkahätä. Suolet suoristuu kun luen kommentteja netistä. Sitten käyn vessassa ja jopas on taas hyvä olo!
siellä on jotain sontaa? Tuleeko masennus, aggressio, vai kykenettekö ohittamaan sen? Kasvaako sietokyky?
...silti tulee joskus netissä vastaan minua käsitteleviä juttuja. Ohitan ikävät kommentit hymähdyksellä, jos ne tulevat selkeästi ihmisiltä joiden mielipiteet eivät kiinnosta minua (mm. keltaisen lehdistön juoru-uutisten kommentit). Jos taas asialla ovat selvästi arvostamani tahot, saatan ottaa todella pahasti itseeni. Tästä syystä pyrin välttämään itseäni koskevien juttujen lukemista.
Koska kuitenkin on hyvä hieman seurata omaa netti-imagoa, niin välillä nimelläni googlettelee pr-ammattilainen, joka hallitsee näitä asioita puolestani. Näin minun ei tarvitse olla tietoinen kaikesta mahdollisesta roskasta.
mutta tunnustan tekeväni niin joskus ensi-illan jälkeen. Tai pariviikkoa enskarin jälkeen.
En montaa kertaa siis vuodessa.
Älä huuta,älä huuta, älä huuta!!!