Lue keskustelun säännöt.
Mistä apua ADD-tyyppisesti oireilevan koululaisen kasvatukseen?
18.01.2013 |
Kyseessä tokaluokkalainen, joka aina ollut vaikea lapsi. Tunteiden säätely jäljessä ikätasoa. Koulu menee loistavasti, mutta me vanhemmat saamme kokea kaikki raivarit, valitukset ja narinan, jotka saavat usein suhteettomat mittasuhteet. Diagnoosia ei ole.
Perheneuvolassa kävimme kun lapsi 6 v, emme saaneet käytännön neuvoja, ehkä vähän opimme ymmärtämään lasta paremmin.
Mietin askartelevani "harmitusmittarin", josta tyttö voisi raivarin uhatessa asteikolla näyttää, paljonko harmittaa. Ajatuksena se, että jos harmittaa vain vähän, ei kannata vetää kokomittaista raivaria. Ilomittari voisi myös olla hyvä, jotta hän muistaisi myös näyttää positiivisia tunteita, koska tunneilmaisu hänellä painottuu niin tuonne negatiiviselle puolelle.
Onko tällaisia apuvälineitä käytössä jossain? Olenko ollenkaan oikeilla jäljillä?
Perhekouluun emme nyt aio hakea, kun se on alle kouluikäisille ja niin vaikeisiin aikoihin.
Kommentit (3)
Ei kuulosta ADD:ltä.
ADD-diagnoosia ei edes nykyään tehdä, vaan sen sijaan puhutaan nykyään ADHD:stä ilman ylivilkkautta. Näin sanoi minulle neuropsykologi. Lapsellamme siis on se. Eli tuo ennen ADD:ksi kutsuttu tila on sellainen, että on tarkkaamattomuutta ja keskittymisvaikeuksia, mutta ei lapsi mitenkään häiriköi tai liiku ylimääräisesti.
Kamalan harmillinen vaiva. En ole saanut mitään konkreettisia neuvoja neuropsykologilta. Siis mitä minä voisin tehdä auttaakseni tilannetta.
Ole sinä iloinen, että lapsesi koulu menee hyvin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsi on saanut kovia raivareita ja kovaa kitinää ym. silloin kun on joku fyysinen vaiva. Nälkä ja väsy saa kitisemään. Sopimattoman ruuan syönti sitten saa aikaan kunnon raivarit.
Meillä siis lapsi on kyllä perusluonteeltaan rauhallinen ja muuten ok. Tälle lapselle ei tule ruoka-aineallergioista muita oireita kuin käytöshäiriöt ja 8v iästä on oppinut kertomaan kurkkukivusta.
En tarkoita että teillä olisi näin mutta ehkä kannattaa myös seurata onko ruokavaliolla, nälällä ym. tilannetta pahentavia vaikutuksia.
Kovasti jaksamista.
Ja ennen kuin sanotaan, että olemme kasvattaneet lapsen vinoon, niin kerron, että pikkusisaruksella myös (tarkkaamattomuus)oireilua, joka puolestaan ilmenee enemmän päiväkodissa kuin kotona. Eli juuri päinvastoin kuin tällä koululaisella, joka raivoaa kotona.