Entäpä miten "normaalisuhteissa" lomaillaan ulkomailla?

En olisi tuollaisen miehen kanssa. Se on kamala.

oletteko siis naimisissa?

Miksi haluat matkailla hänen kanssaan?

lomaillaan niin, että lapsikin on mukana ja mietitään jo ennen lomaa mitä kukakin haluaa ja toteutetaan mitä hyvältä tuntuu.



jos ja kun uusia ajatuksia syntyy paikan päällä, tehdään kompromisseja.

jutellaan siitä, mitä kukin haluaisi tehdä ja sitten tehdään tasapuolisesti kaikenlaista. Tai jos jotakuta ei joku asia tosiaankaan nappaa, niin sitten tehdään välillä eri asioita kukin tahoillaan.



Tuollaista kotihitleriä ei tarvitse sietää.

..oli exän kanssa niin erilaiset mieltymykset että reissattiin sitten enimmäkseen erikseen. Ei se tosin mitään yrittänyt kieltää tai estää jos yhdessä oltiin reissussa.

Eli sulle sama neuvo; mee itsekses tai jonkun samanhenkisen kaverin kanssa, sellainenkin on sallittua vaikka parisuhteessa ollaankin..

Meillä sellainen tilanne, että miehen mielestä aamusta iltaan ollaan yhdessä ja koska ne asiat, joita minä usein haluaisin tehdä ovat miehen mielestä ajanhaaskausta tai muuten vaan kielletyjen aioiden listalla, pyrkii hän lähes aina kieltämään jonkin seikan minulta jollain verukkeella;

ei voi käydä hikisenä päivänä (+32 C) uimassa, koska siihen menee liikaa aikaa;

ei saa ostaa herkullisia eväitä viiden tunnin bussimatkalle, koska mies itse tottui lapsena pitkillä automatkoilla pärjäämään pelkillä kuivilla juustoleivillä;

ei saa syödä kalliissa ravintolassa, koska miehen ystävät eivät ikinä maksaisi turistihintoja (kyseessä vanhan eurooppalaisen kaupungin vanha kaupunki, jossa ei siis miehen mielestä voi syödä, vaikka minä tarjoaisin)

jne.

Sanomattakin selvää, että jos mies haluaa istua oluelle, en ole kertaakaan pyrkinyt keksimään jotain veruketta, jolla häntä kieltää. Jos hän on halunnut lähteä lenkille, olen vaan huokaissut helpotuksesta, koska saan olla hetken yksin (ja vaikka pulahtaa uimaan! ilman että se sotkee miehen suunnitelmat). Jne.

Koen tämän todella oudoksi ja epämiellyttäväksi - ja olen päättänyt, että seuraavalla reissulla ryhdistäydyn ja teen niitä asioita, joita haluan, ja syön niissä ravintoloissa, jotka minua miellyttävät, enkä enää anna miehen estää itseäni.

Sillä en todellakaan ymmärrä tätä tarvetta kontrolloida ja estää toista nauttimasta matkastaan; en ymmärrä mitä minun uimiseni/kermaleivokseni/luxus-ateriani olisi mieheltä pois?

Johan tuollainen pilaa matkan kaikilta, mies pitäköön suunsa kiinni tai jääköön kotiin!

Meidän viimeisin matka - viikko Dubaissa tässäkuussa, mukana mies, 10v ja 4 nuorta aikusta (perheen isot lapset ja miniä):

- minä ja mies heräämme aikaisin muihin verrattuna - olimme jo käyneet brekkarilla ja lueskelimme altaalla klo 9 kun muut heräilivät.

- lounaaksi haukattiin jotain pientä hotellilla, samalla nautittiin auringosta altaalla ja rannalla, lueskeltiin ja rupateltiin

- ip suihkuun, vaatteiden vaihto ja liikenteeseen: 2 pv Dubaissa ja nähtävyyksissä, 1 maailman suurimmassa kauppakeskuksessa ja toinen vähän pienemmässä, 1 safarilla, 1 basaareissa jne.

- illalla - missä oltiinkin - käytiin illallisella ja tultiin 22-23 välillä hotellille.

- nuoriso jatkoi pelaamista huoneissaan ja me lueskeltiin

Olimme sopineet että nuoriso olisi voinut mennä ominnokkineen mutta halusivat olla meidän "vanhusten kanssa" (no, lompakko oli miehellä;D)

Näin tuli kaikkien toiveet toteutettua eikä kukaan joutunut luopumaan omista tekemisistään toisten takia, toisten toiveita ei missään tapauksessa mitätöity ja arvosteltu hidastavina tai tarpeettomina!

ei ainakaan lomailla kuten ap:n perheessä, onneksi!

Saa syödä, uida, katsella nähtävyyksiä, laiskotella, lueskella ja nauttia lomasta ilman kitinää ja natinaa. Lomalla ei katsella kellosta, mihin asiaan menee liikaa aikaa.

olimme jo käyneet brekkarilla

En ole enää pitkään aikaan suostunut reissaamaan miehen kanssa.

Nyt kuitenkin uskaltaudumme pienelle kaupunkilomalle, kun talviloma on kummallakin samalla viikolla.

Aion nauttia puhtaan itsekkäästi - miehen kanssa tai yksin.



Terv. ap

Mies tosin ehdotti, että josko voisimme sopia niin, että saamme reissussa vuoropäivinä määrätä, mitä tehdään ja toisen pitäisi omalla vuorollaan suostua toisen määräysvallan alle.

Sanoin, ettei se käy. Kuulostaa mieheni tuntien ihan helvetiltä.

olimme jo käyneet brekkarilla

Sori jos häiritsee.

Siksi ei niistä tule ongelmaa. Mutta joskus joudutaan sopimaan vuoroista jolloin toinen tekee pienempien lasten kanssa jotain heitä kiinnostavaa ja toinen menee teini-ikäisen kanssa noihin aikuisia kiinnostaviin juttuihin. Usein tosin kuljetamme kaikkia lapsia nähtävyyksissä, koska mielestämme se on lapsille hyväksi.



Käytännön asioista, syöminen yms, ei ole sen kummempaa ristiriitaa, yleensä ruokaillaan kun minulla + lapsilla on nälkä. Mies on joustavampi:)

koska miestä tosiaan kiinnostaa lähinnä olut, ranta ja jalkapallo-ottelut, ja minua taas kulttuurikohteet ja että lapset pääsee heille kivoihin paikkoihin.



Mies siis on omissa tekemisissään ja minä ja lapset omissamme. Tämä on kaikille paras näin, kukaan ei joudu kituuttamaan itselle vastenmielisissä paikoissa kuten minä jossain mölyisässä jalkapallo-ottelussa Espanjassa tai hän hänestä tappavan kuivissa museoissa. Miksi ihmeessä täytyisi väkisin mennä yhdessä jos on ihan eri kiinnostuksen kohteet?