Lue keskustelun säännöt.
Nuoret "loiset"
27.01.2013 |
Kahvipöytäkeskusteluista ja eräistä nettikeskusteluista suivaantuneena päätin kirjoittaa tännekin.
Ajatus huonommissa oloissa kasvavien lasten ja nuorten auttamisesta tuntuu monesta keskiluokkaisesta veronmaksajasta suorastaan ällöttävältä "hyiiiiiiiiiii, täytyyx niitte pummien lapsillekki vielä työntää rahaa? YRJÖ!!!111!" Näitä lapsia ja nuoria ei nähdä yksilöinä vaan heidät niputetaan vanhempiensa mukana samaan loiskastiin.
Samaan aikaan kuitenkin huudellaan nuorten mielenterveyspalvelujen perään ja kauhistellaan nuorten syrjäytymistä ja siitä aiheutuvia kuluja. Ennaltaehkäisyn kohdalla siltikin pihistellään.
Oma elämäni on aikuisiässä ollut raiteillaan, olen opiskellut, hankkinut ammatin ja mennyt töihin. Taustastani johtuen olen kuitenkin teini-ikäisenä tarvinnut ja saanutkin apua, itsestäni riippumattomista syistä. Esim. abiturienttina sain vanhempien tulojen (tai siis niiden puutteen) perusteella toimeentulotukea. Sillä ostin mm. lukiokirjoja. Johtuen väkivaltaisesta taustastani, olen myös käyttänyt niitä mielenterveyspalveluja.
Minusta on lisäksi käsittämätöntä, että jopa lasten ja nuorten auttamista koskevissa keskusteluissa pahimmat porvarit alkavat paasattaa yksilön vastuusta. Minäkin arvostan vastuuta ja yritteliäisyyttä, mutta jotta ihminen voisi elää "hyvää" elämää, täytyy hänellä ensin olla siihen mahdollisuus. Huonommissa oloissa kasvavat lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän tukea kuin muut, mutta eivät nuo satsatut resurssit hukkaan mene, jos tällainen nuori saadaan kiinni elämänsyrjään!
Kommentit (4)
Niin, kaikenlaiseen kehittymiseen ja elämässä eteenpäin pääsemiseen tarkoitettu tuki on tarpeen, mutta joskus taas tuella saatetaan pikemminkin ylläpitää huonoa tilannetta. Itselläkin yksi tuttu, joka aina kesäisin eleli mieluummin toimeentulotuella kuin olisi mennyt töihin tekemään hanttihommia jotka ei hänen omien sanojensa mukaan ole valkoista ihmistä varten. Nyt 25-vuotiaana kokemusta palkkatyöstä on niin vähän, että työnantajat karsastavat häntä. Eli aikamoinen karhunpalvelus oli se toimeentulotuki hänelle.
Muttamutta, todellistakin tarvetta tuelle on, lapsi tai nuori kun ei itse huonolle kotitilanteelleen oikeen mitään voi. Siksi sellaiset puheet/kirjoitukset, joissa paasatetaan yksilön vastuusta ja verrataan kaikenlaista auttamista rahan heittämiseen kankkulan kaivoon sekä ollaan poistamassa kaikenlaisia tukia tarpeettomana luusereiden hyysäämisenä, ovat näköalattomia.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nuorta ei huvita tehdä töitä,elää kelan ja sosiaalitoimen tuilla.ei halua kouluun, ei halua töihin, koska raha tulee helpommallakin- tästä seuraa syrjäytyminen ja ns. normielämään pääseminen on entistä vaikeampaa. jos on tottunut siihen, että elää kuten huvittaa; nukkuu päivisin ja valvoo öisin, niin kuinka tällainen henkilö saadaan motivoitumaan heräämään joka aamu kahdeksaksi töihin? ketjussa ei ollut kyse, etteikö oikeasti tukea tarvitsevia autettaisi, vaan se, että tässä yhteiskunnassa on joku vika jos on helpompaa jäädä sohvalle kuin lähteä töihin. esim. masennusta ei paranne se, että jäädään neljän seinän sisälle vai parantaako?
nuorta ei huvita tehdä töitä,elää kelan ja sosiaalitoimen tuilla.ei halua kouluun, ei halua töihin, koska raha tulee helpommallakin- tästä seuraa syrjäytyminen ja ns. normielämään pääseminen on entistä vaikeampaa. jos on tottunut siihen, että elää kuten huvittaa; nukkuu päivisin ja valvoo öisin, niin kuinka tällainen henkilö saadaan motivoitumaan heräämään joka aamu kahdeksaksi töihin? ketjussa ei ollut kyse, etteikö oikeasti tukea tarvitsevia autettaisi, vaan se, että tässä yhteiskunnassa on joku vika jos on helpompaa jäädä sohvalle kuin lähteä töihin. esim. masennusta ei paranne se, että jäädään neljän seinän sisälle vai parantaako?
Siis tässä ketjussa oli nimenomaan kyse siitä, että kyllä sille tuelle on oikeaakin tarvetta. Ihmettelen, miksi ei ymmärretä, että huonoissa oloissa kasvava lapsi/nuori saattaa tarvita enemmän tukea ja että miksi tällaisia tuen saajia katsotaan kieroon ja oletetaan automaattisesti, että jokainen tukea saava on laiska loinen.
Kuten kerroin, joissakin tilanteissa tuki voi olla pikemminkin karhunpalvelus kuin oikeaa auttamista, esmes juuri noiden nuorten kohdalla, jotka eivät opiskele tai käy töissä. Joissakin tilanteissa tuki taas nimenomaan auttaa pääsemään elämänsyrjään kiinni.
Ei esmes toimeentulotuen saanti välttämättä ole sitä, että makaa kotona tekemättä mitään. Äitini, kolmen lapsen yh ja opiskelija, viikonloppusiivoaja sai toimeentulotukea. Minäkin sain abiturienttina kotona asuessani toimeentulotukea, jolla kustansin muun muassa lukio-opiskelun kustannuksia. Isäni, väkivaltainen juoppo, ei kyennyt tukemaan millään lailla. Tarvitsin siis tukea itsestäni riippumattomista syistä.
Omalla kohdallani (enkä varmasti ole ainoa) normaalielämään pääsemistä ne tuet ovat auttaneet.
Yritänkin tässä sanoa, että juuri tällaiset kehittymistä ja elämässä eteenpäin menemistä edesauttavat tuet ovat hyvinkin tarpeellisia ja siksi kaikkia tukia ei mustavalkoisesti pitäisikään tuomita turhiksi tai syyllistää tuen saajaa omasta tilanteestaan.
-ap
törmännyt. Nuorten kanssa työskentelevänä täytyy kuitenkin sanoa, että pelkkä raha ei ratkaise mitään, eikä vastikkeettoman rahan tarjoaminen nuorelle välttämättä ole nuoren itsensä etu. Nuorille pitää tarjota mahdollisuuksia opiskella ja kokeilla työelämää, ja tukipalveluja niihin, ja ehdottomasti riittävä taloudellinen tuki jos motivaatiota opiskeluun riittää. Siis juuri sitä toimeentulotukea lukiolaiselle jne.
Valitettavasti sitten on paljon niitäkin, joille soitellaan kotiin, tarjotaan ammattikoulupaikkaa, mutta ei 'jakseta' tulla paikalle. Siinä ei lisäraha auta.