Emme ole oikeat toisillemme, pysymme silti yhdessä
En olisi uskonut että mulle käy näin, mutta tämä on tietoinen valinta. Minä ja pitkäaikainen miesystäväni olemme päättäneet pysyä yhdessä ja mennä naimisiin, vaikka kummankaan mielestä emme ole ihan oikeat toisillemme. Sovimme yhteen kuitenkin melko hyvin, joten olemme päättäneet ettemme halua riskeerata ettei ketään parempaakaan löydy.
Onko päätös tuomittava ja täysin rakkauden määritelmän vastainen? Tekeekö kukaan muu tällaisia ratkaisuja?
Ja kun joku kuitenkin kysyy, niin valotan taustaamme vähän lisää: olemme alle 30 molemmat, yhdessä 5 vuotta. Tulemme hyvin toimeen, mutta emme juurikaan saa toisiamme nauramaan, riitelemme usein, tulo- ja koulutustasomme ovat aivan eri maailmoista (minä paremmin koulutettu ja korkeampituloinen) eikä meillä ole ainuttakaan yhteistä harrastusta.
Kommentit (4)
Sitten kun teillä on lapset, eroaminen tulee olemaan vaikeampaa. Ja jos kohtaat oikean rakkauden joskus myöhemmin, ja et häntä saa (esim jos kuitenkin päätät jäädä huonoon liittoon velvollisuudentunnosta), tulet katkeroitumaan loppuiäksesi.
Sinkun elämässä on paljon vapauksia, ei se ole huono vaihtoehto. Mielummin sinkku kuin apea parisuhde.
Emme juurikaan saa toisiamme nauramaan, riitelemme usein, tulo- ja koulutustasomme ovat aivan eri maailmoista (minä paremmin koulutettu ja korkeampituloinen) eikä meillä ole ainuttakaan yhteistä harrastusta.
Millanen olisi sitten sun mielestä 'perfect match'?
avioliitto on muutenkin vaikeaa,niin saati sitten mennä tietoisesti yhteen ihmisen kanssa,missä ei ole rakkautta ja yhteenkuuluvuutta.. *pyörittelee päätään*