Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten paljon mietit itseksesi omaa itseäsi? ov
24.11.2012 |
Siis miten paljon analysoit kaikkea mitä teet ja varsinkin mitä ajattelet?
Itse käyn jonkinlaista itsetutkiskelua ihan koko ajan.. Toki mietin miksi esim. ystäväni tekee niinkun tekee, mutta enemmän mitin sitä, mitä minä siitä ajattelen ja miksi..
Ajattelen siis omaa itseäni oikeastaan koko ajan ihan arjessakin.
Koen, että toisaalta olen itsekriittisyydessäni helppo ihminen muille (olenhan karsinut itsestäni huonot jutut pois tai ainakin olen niistä tietoinen) ja toisaalta taidan olla se hankala ihminen kaveripiirissäni. Se joka ei jaa mitään ongelmiaan (koska olen ne jo omassa päässäni selvitellyt ja niistä tietoinen).
Kamalan vaikea selittää tätä, mutta ymmärsikö joku?
Kommentit (4)
hyvää itsetuntoa, vai juurikin toisinpäin; epävarmuutta itsestään?
Jotenkin ajattelen, että onnellinen voi olla oman itsensä sisällä viis siitä, mitä sen ulkopuolella tapahtuu. En siis "välitä" enää ihmisistä tai heidän ajatuksistaan minua kohtaan. Eikö tämäkin ole hirveän itserakasta?
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen pohdinta on mielestäni vähän kuin olisi itse itsensä terapeutti :)
Kun sanot että et välitä ihmisistä tai heidän ajatuksistaan, niin todennäköisesti olet vain päässyt yli pelosta hyväksytäänkö sinut omana itsenäsi. Ja tilalle olet saanut rohkeuden olla oma itsesi.
Itse huomaan että tuollaisella pohdiskelulla pääsee eroon mm. turhista peloista.
Tuollainen pohdinta on mielestäni vähän kuin olisi itse itsensä terapeutti :)
Kun sanot että et välitä ihmisistä tai heidän ajatuksistaan, niin todennäköisesti olet vain päässyt yli pelosta hyväksytäänkö sinut omana itsenäsi. Ja tilalle olet saanut rohkeuden olla oma itsesi.
Itse huomaan että tuollaisella pohdiskelulla pääsee eroon mm. turhista peloista.
Alue: Aihe vapaa
mietin itseäni ja analysoin, sekä kriittisesti käyn läpi toimintatapojani ja eri tilanteissa sattuneita asioita. Pohdin myös yleensä elämää ja sen tarkoitusta. Olen tietoinen, että minun pääni sisällä elämä on ihan omanlaisensa, kuten kaiila muillakin. Pyrin siihen, että eläisin jotenkin tuotteliasta elämää vähemmän pelkästään itseäni ajatellen. Tajuan, että kaikki tekoni voivat vaikuttaa johonkin toiseen asiaan tai ihmiseen ja siksi elän hieman etuajassa kokoajan. Tunnen itseni, vikani, heikkouteni jne, joista yritän pois aktiivisesti. Ymmärrän, että ikävät tunteetkin ovat sellaisia, joista ei tarvi "kärsiä" kuten kateus, häpeä jne. Hyvä itsetunto lienee perua just tämän oman itseni löytämisestä ja elämäntarkoituksen ymmärtämisestä. Sitten voi elää ilman taakkoja tai ajatusta, että tarvis olla jollekin kateellinen tai hävetä iseään.
Kavereita on paljon, myös ystäviä, koska olen helppo ihminen ja ymmärrän muita. Kuuntelen jne. En roiku, en ole vailla mitään. Huomion ihmistä, kerron kivoja asioita hänestä, kohteliasuuksia ja perheestään olen kiinnostunut, ihan aidosti. Tykkää ystävistäni, mutta en ole heistä mitenkään riippuvainen, koska olen mysös itseni kaveri ja me viihdytään itseni kanssa hyvin. ;) Olen myös puhelias. En kuitenkaan kerro kaikkea ja mietin mitä kerron muille, mutta kerron jotain itsestäni, ja harkiten myös huonoja asioita, en kuitenkaan sellaisia, joilla voidaan hyökätä vastaan tai satuttaa kovan paikan tullen. Olen kuitenkin rehellinen ja luotettava.