Lue keskustelun säännöt.
Olen masennuksen vuoksi sairauslomalla
15.01.2013 |
käyn x 2/kk keskustelemassa mt-toimistossa ja näiden keskustelujen jälkeen masennukseni ottaa valtavasti takapakkia.
Joten nyt haluan jättää nämä keskustelut pois.. onko Kelan päivärahat kiinni näistä keskusteluista?
Siis jos ilmoitan, etten tule muuta kuin lääkärikäynneille.
Kommentit (16)
noiden keskustelujen jälkeen päiväkausia kestäviä ahdistuskohtauksia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse taas haluaisin aikoja, mutta minua kiristetään että pitäisi jatkaa terapiaryhmässä, joka ei sovi minulle yhtään. Joka kerran jälkeen ahdistaa, vituttaa jne. ja loppuilta menee ihan sumussa. Myös etukäteen raivostuttaa mennä sinne, kun en tunne ketään enkä tykkää ryhmistä muutenkaan. Olen kaiken tämän sanonut hoitajalleni, johon tämä vastasi että jossen jatka ryhmässä niin hän ei anna minulle enempää aikoja.
Lääkärin kirjoittama sairauslomatodistus oikeuttaa poissaoloon työstä sairauden vuoksi. KELA päättää lääkärin B-lausunnon perusteella, onko sinulla oikeutta KELA:n maksamaan sairauspäivärahaan. Oikeus olla pois työstä ja sairauspäivärahapäätös ovat kaksi eri asiaa.
T: lääkäri
jos siitä on selvästi vahinkoa, ja pahentaa masennusta?
Olen itsekin masentunut mutta ilman diagnoosia ja sairaslomaa, ja mietin miten minun kävisi jos tunnustaisin tilani ja hakisin apua. Pelkään että kaikki menisi vielä huonompaan suuntaan, siksi sinnittelen vaikka jokainen päivä on ihan hirveä, ja pelkään romahtavani hetkellä millä hyvänsä.
Lääkärin kirjoittama sairauslomatodistus oikeuttaa poissaoloon työstä sairauden vuoksi. KELA päättää lääkärin B-lausunnon perusteella, onko sinulla oikeutta KELA:n maksamaan sairauspäivärahaan. Oikeus olla pois työstä ja sairauspäivärahapäätös ovat kaksi eri asiaa.
T: lääkäri
tarkennusta kysymykseeni.. että voidaanko tuo sairausloma poistaa, jos en käy keskustelemassa hoitajan kanssa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis se on virallinenkin suositus, kaltaiseni ihminen hyötyisi yksilöterapiasta ja kaikki eivät siitäkään. Kunta vaan säästää ja nyt on joku ryhmäterapiabuumi menossa, että sitä on tarjottu vähän joka diagnoosilla oleville, halusivat nämä sitä tai eivät. Eniten minua ahdistaa tuossa terapiaryhmässä se muiden kuuntelu ja jahkailu, aina joku eksyy aiheesta ja sitten kuunnellaan vartin verran jonkun puolituntemattoman fiiliksiä milloin mistäkin kissanristiäisistä. Osasyy on vetäjien, mutta ei tuollainen ryhmä helpolla toimi muutenkaan, ei ihmisiä voi pelkän sukupuolen perusteella niputtaa...
jos siitä on selvästi vahinkoa, ja pahentaa masennusta?
Olen itsekin masentunut mutta ilman diagnoosia ja sairaslomaa, ja mietin miten minun kävisi jos tunnustaisin tilani ja hakisin apua. Pelkään että kaikki menisi vielä huonompaan suuntaan, siksi sinnittelen vaikka jokainen päivä on ihan hirveä, ja pelkään romahtavani hetkellä millä hyvänsä.
on se, että tuolla mt-puolella ollaan kamalan kylmiä ja leipääntyneitä hommiin.
Keskuselut minun kokemuksien mukaan etenevät näin:
- kerro mitä teet päivisin?
- miten paljon liikut?
- missä isäsi asuikaan, entäpä äitisi?
- vieläkö lapsesi harrastavat viulunsoittoa?
- söitkö aamulla puuroa vai muroja?
- onko sinulla oma auto?
- jaksatko siivota kotona?
Ja tuosta samaa tyhjäkäyntiä kerrata toiseen.
Ai niin kerran taisimme puhua työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä.
Yhdella kerralla täytin jotain kuponkeja, näistä en koskaan saanut palautetta.. en siis tiedä mitä noilla mitattiin.
Niin ja yleensä nämä sessiot päättyvät minun tunteideni vähättelyyn ja omien tuntemusteni mitätöintiin sekä syyllistämiseen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
psykiatri Leena Korhonen mukana keskustelemassa asiantuntijana. http://vod-2.tv7.fi/vod2/armon_kalliolla/armon_kalliolla-046-w.MP4
minäkin olin 2 vuotta sairauslomalla samasta syystä.
Ei mielenterveystoimisto ole mikään hoitopaikka.Siellä vaan yritetään saada sinua liikkeelle. Ja silti noita käyntejä on liian vähän.
Onhan sinulla kunnon lääkkeet? Psykiatrilta terapialausunto ja kuntoutussunnitelma ja sitten menet terapiaan. Ei tuo itsestään parane vai ajattelitko loppuikäsi pyöriä kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tässä olisi tärkeintä sinun tervehtymisesi eikä niinkään ne päivärahat.
Eihän tuollaisesta ryhmäterapiasta tule kuin vihaiseksi! Olen täysin samaa mieltä kuin 11: menet psykiatrille, pyydät lähetteen yksilöterapiaan ja kysyt, tietäisikö hän suositella juuri sinulle sopivaa terapeuttia. Sellaisia on ihan varmasti, jotka osaavat antaa sinulle tarvitsemasi avun.
Tsemppiä toipumiseen!
ja hoitosuunnitelmaani on kirjattu sellainen. Jostain syystä nykyinen psykiatri ei minulle sitä myönnä. (on aivan ilkeyden ruummillistuma)
Nykyiselle psykiatrille on tärkeintä päästä minusta eroon ja halvalla.
Ilmeisesti minun pitää vaipua psykoosiin ja päästä sinne isoon sairaalaan, jotta saisin hoitoa.
Ei nämä täällä toivo mun parantuvan.. jos olisin kaksi vuotta sitten saanut tältä nykyiseltä psykiatrilta edes kuukauden sairauslomaa, en olisi vaipunut psykoosiin enkä parhaillaan olisi pitkällä sairauslomalla enkä olisi menettänyt työkykyäni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sopivan lääkärin ja terapeutin hakemiseen voi mennä aikaa. Kenen tahansa terapeutin kanssa ei mene välttämättä hyvin. Valitettavasti on psyk. alan ihmisiä, joiden asenne potilasta kohtaan ei ole kovin motivoiva tai kannustava. Jos ilmapiiri on vittumainen, niin hoito tuskin edistyy.
Sitkeyttä, luota omiin tunteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos on padonnut tunteitaan vuosia ja uuvuttanut itsensä, voi alkuun olla aika ikävä fiilis kun pitää alkaa purkamaan kaikkea sisuksiinsa varastoitua, mutta kun saa taas omista tunteista ja ajatuksista selvää, se tuntuu aika pahuksen hyvältä.
Minulla siihen meni 3 vuotta ja kannatti.
enkä usko että kukaan oikeasti haluaa teille mitään pahaa.
Hoitohenkilökuntakaan ei voi resursseille ja omalle rajallisuudelleen mitään. Jos et saa tuolta apua, etsi sitä muualta.
ajalle niin se on ainoa joka ratkaisee. Päivärahat riippuvat ihan siitä, millään muulla ei ole merkitystä.