Lastenhuoneen sisustus

Mä kattelen aina innolla kaikenlaisia sisustuskuvia. Varsinkin lastenhuoneista löytyy älyttömän kivoja.



Mutta sitten iskee todellisuus vasten kasvoja.



Niissä kuvissa ei ikinä ole 67 satukirjaa ja pari hyllymetriä tietokirjoja, kiviämpäreitä, 101 muovisotilasta (jotka pitää järjestää suoriin riveihin pöydälle), megakokoisia parkkitaloja, eikä 39 legorakennelmaa, jotka on toki niin upeita, että ne pitää laittaa esille lipaston päälle. Puhumattakaan lego-citykaupungista joka on suurella vaivalla väsätty keskelle lattiaa ja höystetty muovisilla dinosauruksilla, eikä niihin tietenkään saa koskea. Kukaan. Ikinä. (Imuroin viimeksi varmaan kolme viikkoa sitten - ja silloinkin meinasi tulla Kriisi, kun imaisin pölypussiin vahingossa legoluurangon tai jonkin semmoisen käden. ) Enkä kyllä käsitä miten siihen yhteen lipastoon ja pikkuiseen vaatekaappiin kätketään kaikki tenavan vaatteet, palapelit, lautapelit ja etenkin tuhottoman tärkeä Aarteet, kuten kauniit simpukat, kivet, linnunsulat ja lasikuulat.



Tyttären huone paljon sen paremmalta vaikuta. Kyllä, sillä on 64 heppajulistetta seinillään (tarkoitus oli laittaa jossain välissä uudet tapetit, mutta ehkä sillä ei ole niin kiirus...) Heppakirjoja on hyllyssä jotain 77 ja mihin vaan käännyt, siellä on hevosen harjoja, keppihevosia, kaviokoukkuja, ratsastuskypäriä... ja jos ei ole, niin törmäät, sählymailaan, pesismailaan, taskulamppuun, makuupussiin, kuksaan, paritovyöhön tai -huiviin tai johonkin leirielämässä Hyvin Tarpeelliseen Asiaan. Hevoshullut ja Villivarsat nyt sentään mahtuu kaappiin ja kasa lautapelejä ja ne palapelit ja sisäpelitossut ja pesisräpylät ja pesiskypärät ja pallot ja...



Ehkä pitäis vaan lopettaa niiden kuvien kattelu...