En jaksa enää 'jahdata' miehiä!!

Jos jahtaamalla jahtaat niin et varmasti miestä onnistu iskemään. Miehet kun edelleen ovat niitä luolamiehiä, jotka haluavat saalistaa :)



Nimenomaan etsivä ei löydä tässä asiassa.

eli mies on vaan yhtäkkiä tupsahtanut eteeni ja alkanut piirittämään jollakin tavalla.



En edes osaisi itse iskeä miestä.

Ihanaa kuulla että ihan oikeestikin niin voi tapahtua että se oikea vain tullla tupsahtaa vastaan ja se hoituu 'itselleen'. Olen itsekin ajatellut että yritän liikaa ja miettinyt mistä se johtuu. Olen ajatellut usein - hassua kyllä- äitiäni, jota piti miellyttää ja mielistellä lapsuudessa ja nuoruudessa. Jäi varmaan sellanen usko päälle, että luulee ettei kelpaa kellekkään ja että ainoa toivo on kalastaa se rakkaus... Nyt olen päättänyt luopus tuosta. Mutta en jaksa mitään saalistakaan näytellä. Olen päättänyt keskittyä olemaan se mikä olen. Mutta tietty pelottaa, jos sitä oikeeta ei tuukkaan :-/



Kertokaa vielä kokemuksianne!

mutta usein ne joilla onnistuu on niitä naisia joilla pörrää kiinnostuneita miehiä ympärillä muutenkin paljon.



Jos taas (minun laillani) kuuluu niihin joiden ympärillä ei pörrää yhtään ketään, niin on aika todennäköistä että ei sitä miestä odottelemalla löydy tai sattumalta vastaan tule. Oma aktiivisuus on silloin parempi juttu.

mikään ruusu, en hoikka ja iho-ongelmiakin riittää. Kaikesta tästä huolimatta avioeron ja muutaman seurustelujakson jälkeen nykyinen mieheni tipahti ihan vain eteen ja pyysi saada saattaa kotiin. Yhdessä ollaan vieläkin, yli 10 v jo takana.



Joten neuvoisin samoin kuin joku jo tuolla aiemmin: lakkaa etsimästä. Niin tämä minullekin tapahtui :)

neutraalin aktiivinen... Kertokaa esimerkkejä, miten sellaisia ollaan? Luulen, etä olen aikaisemmin ollut liian innokas, passannut ja sietänyt liikaa. Pelkään jos jään odottamaan, en löydä ketään. En ole nätti, en vedä miehiä puoleeni... Mitkä luonteenpiirteet muuten mielestänne vetävät miehiä puoleensa?