Millainen ihminen ostaa sellasia törkeen rumia prinsessa-joulukalentereita
joita marketeissa myydään, kun niissä on sitä halvinta ja pahinta suklaatakin. Ja kalenterit itsessäänkin ovat ihan järkyn rumia.
Kun niitä joulukalentereita on kauniitakin...
Kommentit (10)
hänelle kaiken paskan, mitä kakara haluaa.
lapsi elää sen prinsessaiän alle 10-vuotiaana, ettei sitten tarvi enää yli kolmikymppisenä kulkea tiara päässä.
hänelle kaiken paskan, mitä kakara haluaa.
äh, ei se ole kuin vain kalenteri. kaikki ne on yhtä rumia ja mauttomia, siis ne suklaa ja tavarakalenterit.
vai onko muka spider kalenteri jollain tapaa tyylikäs? vai mitä niitä on....
lapsi elää sen prinsessaiän alle 10-vuotiaana, ettei sitten tarvi enää yli kolmikymppisenä kulkea tiara päässä.
juuri näin. ja mitä haittaa vaikka äidilläkin on tiara päässä, kaikkihan me voidaa olla prinsessoja jos halutaan ja osataan käyttäytyä kauniisti ja ollan hyviä ihmisi.
prisnsessa-kalenteri tarkotti kaikkii niitä rumia.
prisnsessa-kalenteri tarkotti kaikkii niitä rumia.
joo, no karseen rumia ja mauttomia ja tyylittömiähän ne on kaikki suklaa ja tavarakalenterit. silti meillä on joka vuosi niitä mauttomuuden ja tyylittömyyden huippuja kaksin kappalein, dumlea tai kinderia tai jotain. ne prinsessan kuvat taitavat olla melkein näteimpiä.
en viitsi alkaa tekemään itse kalenteria, ompelemaan pussukoita, varmasti kaikki sisustusblogin pitäjät tekevät, sehän on vahän kuin velvollisuus.
rumia ne on ne kalenterit, mutta kyllä sen kestää.
Miten te opetatte sille lapselle hyvää makua, jos ostatte
hänelle kaiken paskan, mitä kakara haluaa.
(tai siis oli) joka osaa määritellä termin "hyvä maku". Antaapa tulla sitten hyvän maun määrittely, kiitos.
Ja kyllä: on äitejä, jotka valitsevat lapsilleen kaiken oman makunsa mukaan ja kertovat jo 2-vuotiaalle, että harmaa on tyylikkäämpi valinta kuin punainen, joten lapsi ei saa koskaan mitään äidin mielestä tyylitöntä tai rumaa. Sääliksi käy lapset. Kuitenkin lapsi iloitsee itse suuresti kun saa esim. käyttää haluamansa värisiä vaatteita ja jonkun haluamansa ihkudaa kalenterin, vaikkei se olisikaan äitylin, 40-v, suosikki. Ehkä tällaiset kapinoivat sitten murkkuna oikein erityisesti, kun vihdoin uskaltavat asettua poikkiteloin äidin valintoja vastaan.
RAKASTIN pinkkiä, glitteriä, Hello Kittyä, helposti hajoavia muovileluja, halpoja lastenmeikkejä, hajukumeja, vilkkuvia migreeni-värivaloja, muovikruunuja ja kaikkea mahdollista kaupallista kertakäyttökrääsää. Ne vaan olivat niin IHANIA, ah.
Ja arvaa mitä? Lapsuuteni oli aivan maan mainio kaikin puolin. : D Muistelen kauhunsekaisella lämmöllä sitä kimalletulvaa täällä (kuulemma, näin on kerrottu) erittäin hyvällä maulla sisustetussa kodissani laatuhuonekalujen keskellä.
Antakaa nyt hyvänen aika pikkutyttöjen elää prinsessavaiheensa täydellä glitterillä! : ) Omani saa ihan itse kehittää oman makunsa omalla tyylillään, kuten minäkin sain.
kalenterin lasta ilahduttaakseen eikä omaa silmää viihdyttämään.