Pitääkö oman lasten laulua aina kauniina?
Toisten lasten laulaminen ainakin on harvinaisen rasittavan kuuloista. Mites on, onko oman lapsen lallatus mukavaa kuunneltavaa? Näitä pohtii esikoistaan odottava ap.
Kommentit (10)
Ei pysy sävelessä, yksinkertaisimmassakaan. Kaikessa epämusikaalisuudessaan ja "rasittavuudessaan" se on kuitenkin mun mielestä maailman suloisinta. :D
mun lapset usein lallattelee kaikenmaailman ärsyttäviä epä-lauluja ja raivostuttavia mainossävelmiä ja hölmöjä rallatuksia joita ovat kuulleet youtubesta. Jos laulavat kauniisti niin on eri asia, mutta harvoin sitä kuulee.
yksi sentään osaa, ja sitä jaksaa kyllä kuunnella.
Ovat valitettavasti perineet isänsä sävelkorvan.
Onneksi kuitenkin myös piirtämisen taito on periytynyt isän suvusta, ovat tuhannesti parempia kuin äitinsä (joka osaa piirtää kelvollisen tikku-ukon).
Ylipäänsä pidän kyllä lasten laulusta, silloin kun ovat musikaalisia eivätkä laula kovin epävireisesti.
Omani on 2.5-vuotias ja musikaalinen, mutta siinä vaiheessa kun tyyppi alkaa laulaa sadatta kertaa samaa lastenlaulua samana päivänä, alkaa viimeistään rasittaa...
Oma lapsi on kyllä kaikessa yleensä suloinen. Omani on sellainen ärsyttävä huomion kipeä esiintyjä, joita inhoan. Mutta omaani jaksan ihailla aina esiintymisvaihteen käynnistyessä. :)
Tosin mun mielestä kaikkien _pienten_ lasten laulu kuulostaa kivalta riippumatta siitä onko se musikaalista laulua. (Ja erikseen on ne harvat lapset, jotka oikeasti laulaa hyvin pienestä pitäen, mut suurin osa vaan kuulostaa mukavalta ja mainiolta lallatellessaan.)
Sitä mietin, että mikä on se ikä kun lapset pääsääntöisesti ei enää kuulosta laulaessaan kivalta? Monet pienenä kivoilta lallattelijoilta kuulostaneet muuttuu rasittaviksi kimittäjiksi (siinä suunnilleen ala-asteen ajan?). Sit siinä on pitkä pätkä lapsuutta kun se laulu vaan kuulostaa ihan kauhealta, siis ihan hyvätkin laulajat kuulostaa kauheilta.
Joskus mukava kuunnella, mutta useimmiten ottaa hermoille.
VAlitettavasti molemmat lapseni ovat perineet isänsä musikaalisuuden, tai lähinnä sen puutteen. :D
Kamalaa jollotusta. Hauskoja sanoituksia olen kyllä kyyllyt mutta en yhtään kohdilleen osuva nuottia.
Mun lasten laulelo on ihanaa! tosin pidän myös omasta lauluäänestäni, vaikka ympäristöstä aistin ajoittain myötähäpeää..
siis kyllä mä nyt kuuntelen mutta lapsella ei ole lainkaan nuottikorvaa ja on jo 10-vuotiaasta kyse niin en voi sanoa pitäväni lallatuksista :) Enkä kehtaa sanoakaan ettei osaa laulaa, ymmärtää toivottavasti itse sitten joskus isona.