Lue keskustelun säännöt.
Huomenna tulee vuosi siitä kun jäin työttömäksi.
03.07.2012 |
Ahdistaa ja vituttaa. Olen hakenut ihan hirveästi töitä ja juossu monissa haastatteluissa. Kerran jopa sain paikan, mutta sitten soitettiinkin parin tunnin päästä, että oli käynyt sekaannus ja paikan saikin joku toinen.
Jos en saa töitä ennen kuin 500 päivää tulee täyteen, niin se on meidän perheelle totaalinen tuho.
Mieheltäni menee kolmasosa joka palkasta ulosottoon, joten käteen jäävä osa on todella kusinen.
Mä en kestä enkä jaksa tätä enää. Nyt jo laskuja joissa eräpäivän kohdalla lukee HETI ja lähettäjä on perintätoimisto.
Kommentit (8)
Kuten olet jo huomannut, ei se työpaikkakaan takaisi sitä, että tulevaisuus on turvattu, koska mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa. Elämä on tässä ja nyt, ja jos vaan jotenkin selviät laskuistasi, niin kaikki on riittävän hyvin juuri tällä hetkellä. Elämässä tärkeintä on perhe, ihmissuhteet ja terveys, ja niitä on turha riskeerata masentumalla ja ja murehtimalla liikaa tulevia.
Sullahan on jo niin pitkä työttömyys takana, että saat palkkatukea, joten se parantaa työllistymismahdollisuuksia jonkin verran. Olethan ottanut tämän pointin työhaastatteluissa esille? Monet työpaikat on tällä hetkellä niin ahtaalla, että sillä oikeasti on merkitystä, kuka on halvin työntekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että älä niistä laskuista enää kanna murhetta. Minäkin aikani sinnittelin ja sen kipukynnyksen jälkeen laskut saivat mennä ulosottoon.
Minua lohduttelivat pitkän rahattoman kauden jälkeen kaikki ne hyvintoimeentulevat ihmiset, jotka eivät talousahdinkoa ymmärrä.
50 euroa kuussa ruokaan, oli aikoinaan todella suuri summa, sillä pärjäsi kun oli pakko. Toisaalta itseäni vain kiusasin ja elin kuukausia nälässä, en selvinnyt laskuista ja lainoista voittajana.
Kunnes velkaneuvoja kertoi, että ulosottoa pelätään liikaa.
Mitä rahaa saat tuon 500 päivän jälkeen?
Huolehditte siitä, että rahaa on ruokaan ja asumiseen + elämiseen. Muu murehtiminen on nyt turhaa
tipahdan työmarkkinatuelle. En itseasiassa tiedä tarkkaan paljonko se on, mut varmaan jotain 500-600e vähemmän kuin nyt.
Mä niin haluaisin välttää sen ulosoton, mutta tuskin onnistun. Ollaan jätetty kaikki "ylellisyys" pois meidän elämästä ja sekin tietty vaikuttaa mielialaan. Onneks lapset vähän jo tajuaa että rahaa ei ole ja ovat lopettaneet lintsistä puhumisen tai laivalle menosta. Työttömyys on ihan kauhea asia. Mä en tajua niitä jotka ihan vapaaehtoisesti haluaa olla työttömiä.
AP
Aloittajan tilanteessa itse perustin siivousyrityksen. Nyt tienaan nettona 2200 kuussa tekemällä vajaata viikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan tilanteessa itse perustin siivousyrityksen. Nyt tienaan nettona 2200 kuussa tekemällä vajaata viikkoa.
Mutta kun en tiedä yritystoiminasta yhtään mitään. Siivousala ei olisi mun juttu, koska oon ihan surkea siivoamisessa. Mistä voisin saada enemmän tietoa oman yrityksen perustamisesta?
AP
Ei kannata vielä luopua toivosta. Olethan käynyt monessa haastattelussakin.
Mutta rahaton. Ex lähti 3 v sitten. Asunto on minun nimissäni mutta laina laskettu kahdelle maksajalle. Lainaa on jäljellä vielä yli 9 v.
Ekaks myin kaiken ylimääräisen pois. Säästin kaikesta, latasin puhelimen, hammasharjan töissä, kävin vkonloppuna töissä tekemässä sämpylöitä, kävelin töihin lumisateella kun en ostanut bussiin kk lippua. Sulatin kynttilät ja käytin sitä valonlähteenä enkä laittanut sähkölamppua päälle.
Mietin mitkä asiat tekee minut iloiseksi. Siitä laadin itselleni siivouslistan, jokaiselle päivälle on jotain siivottavaa ja nyt meillä on koti aina siisti. Vien aamulla petivaatteet ulos, illalla peti on raikas.
Tiesin että on tyttöporukka, joka koostuu eronneista naisista. Sain ängettyä itseni milaan ja aktivoitiin homma. Nähdään kerran kuussa , nyyttäriperiaatteella. Emäntä aina keksii jonkun ohjelmanumeron ja meillä on aina tosi, tosi hauskaa.
Mä en ole ostanut itselleni mitään pitkiin, pitkiin aikoihin. Enkä tarvi mitään.
Lisäksi puhuin avoimesti ihmisille ympärilläni rahatilanteesta ja reilu 2 v mulla oli kirppispaikka. Myytävät tulivat lähes kaikki lahjoituksista.
Ihan taatusti kirjastosta löytyy jotain itsetuntokirjoja.
Lue muutama ja ala tutkailemaan itseäsi.
Epätoivoon ei kannata painua, koska siitä ei ole mitään hyötyä.
Tyttärelläni tulee ainoastaan 1 lasku vuodessa, tarhakuvat. Poikani pelaa jallapalloa, maksan kk maksun joka toinen kk, ex tjoka toisen. Ja se koulkuvaus.
Mulla on kotivakuutus, sähkölasku ja yhtiövastike. Känny on onneksi työpaikan. En maksa siitä mitään, koska se on työpuhelin ja en saa soittaa sillä työajan ulkopuolella. Enkä ikiä niin teekään. Tai lasku on alle 5 e kuussa ja sitä ei tarvi maksaa.
Ja elän ihan onnellista elämää.