23-vuotias asui kesän vanhempien luona

Kuulin eilen, että sukulaistyttö on kyhjöttänyt koko kesän vanhempiensa nurkissa. On käynyt kyllä kesätöissä, mutta silti! Eikö tuo ole jo aika outoa? Miksi aikuinen ihminen haluaa asua kotona?

Minä asuin tämän kesän 25-vuotiaana äitini luona, koska minulla ei ole varaa maksaa kotikaupungissa olevasta asunnosta vuokraa + täältä pääkaupunkiseudulta vielä päälle kallista asuntoa harjoittelijan palkalla. Ja miksi sitten tulin Helsinkiin töihin? Koska kotikaupungissani on hyvin heikot mahdollisuudet saada alani töistä palkkaa harjoittelijana.

Olen itsenäinen ja en olen hyvin harvoin joutunut turvautumaan vanhempieni avustukseen. Nyt kuitenkin tilanne tuli ja olen siitä äidilleni erittäin kiitollinen. Muistan kun muutin nuorena omaan asunoon, niin äitini sanoi minun olevan aina tervetullut takaisin kotiin.

Asuin kolme kesää vanhempieni luona, kun olin samalla paikkakunnalla kesätöissä. Iältäni olin tuolloin 21-24-vuotias. Viimeisenä kotona-asumiskesänä tienasin vielä keskimäärin 4000e/kk. Mitäs siihen sanot, harmittaako?

Meidän Helsingissä opiskeleva nuori pisti kesäksi asuntonsa vuokralle ja tuli kotikaupunkiinsa töihin. Asui entisessä huoneessaan koska halusi palkkansa täysimääräisesti itselleen. Ei kai se siitä hirveesti tykännyt mutta priorisoi asiat mielessään ja tyytyi ratkaisuun. Minusta se ainakin osoitti, että nuori aikuistuu ja järkevöityy.

hän on muuttamassa syksyllä toiselle paikkakunnalle ja luopui vuokraasunnostaan kesällä ja säästää täten parin kuukauden vuokran. Vanhemmille tämä oli ok. Siksi

Noin minäkin tein yhden kesän just tuon ikäisenä.



Kesätyöpaikka oli kotikaupungissani - jossa en siis opiskellut. Mulla olisi ollut tietty vaihtoehto asua esim. teltassa metsässä tai tuttavien autotallissa. Mikä vaihtoehto olisi paras?

opiskelevalle ihmiselle. Miksi puhut kyhjöttämisestä?

Mä oon asunu kesän mun porukoitten luona vielä muutaman vuoden vanhempana. Mut mä en ollu opiskelija, en käynyt töissä ja mä olin naimisissa. Että repikääpä siitä.

kesätyöpaikka on paikkakunnalla missä vanhemmat asuu. Mielestäni ei ole kyhjöttämistä, jos on töissä.



Aika moni aikuinen ihminen haluaa asua kotona, hih:)

tulee hyvin toimeen vanhempiensa kanssa?



Oletko kuullut koskaan sellaisesta että useampi sukupolvi asuu saman katon alla? Et varmaan.

Jos tulee toimeen ja tilaa on niin järkeäkö maksaa 700 euroa yksiöstä / kk? 23 vuotias on vielä nuori. Ehkäpä hommaamassa hyvää ammattia itselleen ja voi myöhemmin antaa vanhemmileen jotenkn takaisin.

Ja outo on se kun ei toimi kuten ap toimisi?

Eivät iän perusteella katso, kuka saa olla kotona ja kuka ei. He rakastavat meitä lapsia ja päinvastoin ovat iloisia lapsiensa asuvan väliaikaisesti kotona, että revi siitä. Kaikkien vanhemmat ei rakasta lapsiaan ja me ollaan omille vanhemmille lapsia AINA!!!

Muutin kotiin "vuokralle" 24 vuotiaana kun aloitin opinnot. Vanhemmilla oli tilaa ja asuvat lähellä yliopistoa. Maksoin heillle 1/3 markkinavuokrasta ja loput säästin omistusasuntoa varten, johon olikin jo varaa 28 vuotiaana.

Niin mun veljenikin teki saman ikäisenä, muistaakseni vielä useamman kesän. Kesätyöt olivat muutaman kilometrin päässä vanhempiemme luota, talvet menivät taas paljon kauempana (vuodesta vaihdellen 100-2000 km:n päässä). Ei mitään järkeä hankkia pariksi kolmeksi kuukaudeksi asuntoa, varsinkaan kun pikkupaikkakunnalla sellaisen löytäminen kesäksi olisi ollut vaikeaa.



Eikä tosiaan voinut puhua kyhjöttämisestä: Hyvä kun veljeä koskaan näki, kun ravasi milloin missäkin kavereiden kanssa, reissasi hirveästi ja opiskelunsa ja harjoittelunsa hoiti lopulta kolmessa eri maassa. Tuollaisella elämäntyylillä väliaikaisasunnon hankkiminen olisi ollut sitä paitsi hankalaakin.