Kotiäitinä 10v. Hirvittää edes laittaa hakemuksia. En edes osaa!

Ja muutenkin olen mielestäni täyspäinen ihminen.



t. ap

Älä huolehdi siitä että hakutekniikkasi on vanhentunut. Mene itse käymään firmoissa. Noita nettihakemuksia tulee firmoihin tuhansittain, ei niitä kukaan kerkiä selailemaan, suurin osa päätyy mappi ö:hön. Mutta kun menet käymään itse, jäät varmasti rekrytoijan mieleen.

Sulla on paljon etuja puolellasi. Ensinnäkin olet lapsesi tehnyt eikä sulle todennäköisesti enää tule äitiyslomia. Lisäksi ole innokas mikä auttaa ihan hitosti työnhaussa.

Luulen, että saat työtä nopeasti.

vaikka mol.fi:n sivuilta saman alan muilta työhakijoilta,.

Työnhakukurssille ja luultavasti noin pitkän kotona lomailun jälkeen joudut päivittämään ammatillisen osaamisenkin vastaamaan tätä päivää. Ilman sitä tietoteknillistä osaamista ei oikein missää duunissa tänä päivänä pärjää.



Työnhaku tapahtuu nykyään sähköisesti, työpaikkoihin ei soitella, eikä sinne mennä käymään.

En edes haikaile vastuullisiin tehtäviin.

Niissä meni oma aikansa ennen lapsia.

ap

Älä huolehdi siitä että hakutekniikkasi on vanhentunut. Mene itse käymään firmoissa. Noita nettihakemuksia tulee firmoihin tuhansittain, ei niitä kukaan kerkiä selailemaan, suurin osa päätyy mappi ö:hön. Mutta kun menet käymään itse, jäät varmasti rekrytoijan mieleen.

Sulla on paljon etuja puolellasi. Ensinnäkin olet lapsesi tehnyt eikä sulle todennäköisesti enää tule äitiyslomia. Lisäksi ole innokas mikä auttaa ihan hitosti työnhaussa.

Luulen, että saat työtä nopeasti.

pääsisit työharjoitteluun ensin. ainakin ammatillinen itsevarmuutesi kohoaisi. mä kävin joskua työkkärissä näyttämässä cv:tä ja hakemusta. tein siis hakemukset samalla rakenteella,sisäklön vain muutin aina joka hakemukseen. mulla tulee oleen vuoden päästä sama. tuntuu että olen unohtanut kaiken kotivuosina.

mä tosin oon ollut 12v kotiäitinä. Pari hakemusta oon jo laittanut. Mallina oon käyttänyt esim. tätä http://www.kompassi.info/page.asp?_item_id=556 , mut koittanut tekstissä saada vähän persoonaa esiin ja tekemään niistä keveämpiä. Yhdessä haastattelussakin jo olin ja se meni tosi hyvin, ja olin kuulemma kolmen parhaan joukossa mutta ei tällä kertaa tärpännyt. Mulla on tuttu joka rekrytoi työkseen ja hän on kertonut että nykyisin monet työnantajat etsii tietynlaista ihmistä, sellaista jonka huonoja päiviä ei muiden tarvitse pelätä jne. mutta usein pelkkä luettelo "Olen iloinen, sosiaalinen ja tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa jne. jne" Parempi jos saisi muutaman esimerkin perään, että mistä tiedät asian olevan niin... Toiset myös pelkäävät palkkaavansa liian tomeran työntekijän joka "tietää" miten asiat pitäisi oikeasti tehdä jne. ja etenkin miten muiden pitäisi ne tehdä. Joten ole oma itsesi myös hakemuksessa. Jos ne hakevat sinunlaista niin pääset haastatteluun. Ja työkkäreiden kursseista ei tosiaan ole haittaa ja siellä saa päivitettyä myös tietsikkataitoja yms.

Multa kyllä hakemuksien teko onnistuu, mutta se itse kanssakäyminen sitten... Pari kertaa on alustavasti puhelimessa haastateltu ja kerran paikan päällä, niin olen todella huono sellaisessa. Ei ihme, että on paikat jäänyt saamatta.

10v kun on puhunut vain lasten kanssa ja kakan väristä ja talvihaalareista, niin jotenkin tuo asiallisena olemisen taito on ihan kadonnut.

annat hautua ja kirjoitat lisää jne



lopulta versio 10 taijotain on omasta mielestäkin ihan pätevän näköinen

Ärsyttää nää kotiäidit jotka on ihan pihalla. Niitä pitää sitten kädestä pitäen opettaa vaikka muka alan koulutus onkin. Eikä ne tiedä mistään muustakaan mitään, lapsistaan vaan. Niistä kyllä saakin sitten kuulla. Ja ne sairastaa ja sairastaa ja sairastaa. Noin pitkät hoitovapaat pitäis kieltää, tai uudelleenkoulutuksen kautta töihin vasta takaisin.

van pistän et toi nro.7 heittämä "kotona "lomailun" on todella alentava kuvaus. Kotona lapsiaan hoitavat kiittää.Vähän aiheesta eksyin mut tuo on niin nykypäivää. Kaikki vaan lapset tarhaan,kotona hoitamista ei kukaan arvosta tässä yhteiskunnassa. T. kotona lapsiaan hoitava äiti,joka on myös ollut lapsena kotona eskariin asti. täyspäinen ihminen olen mielestäni.

En tiedä kaupallisesta alasta juuri mitään, mutta jos välineesi tulee olemaan tietokone ja et osaa edes liittää mitään spostiin niin juna meni jo. Työnhakukurssille vaan ; ) Ja ehkä joku atk-kurssi?

Luulen, että saat työtä nopeasti.

Hieman realismia. En tiedä mihin tässä "kaupallisella alalla" viitataan, mutta yritysmaailmassa neljääkymppiä lähestyvän naisen on jo muutenkin vaikeampaa saada duunia. Saatika sitten kymmenen vuoden tauon jälkeen. Käytännössä edessä on jonkinlainen uudelleenkouluttautuminen. Kaikki muutkin hakijat ovat niitä "ihan täyspäisiä". Täyspäisyys vaan kun ei ole varsinainen kompetenssi. Sori vaan.

Jos kauppaan myyjäksi haet, niin silloin voit ehkä jossain villeissä unelmissa saapastella paikan päälle ilman hakemusta ja haastattelukutsua. Muualle on syytä kiltisti tehdä se hakemus. Suosittaisin siis, että otat työkkäriin yhteyttä ja menet työnhakukurssille.

Itse olen ollut äitiyslomalla reilun vuoden, ja jo nyt tuntuu, että osaankohan enää työtäni tehdä. Kilpailu on kovaa ja nuoria, päivitetyllä tiedolla varustettuja työntekijöitä tulee koko ajan markkinoille.

Eräs tuttuni teki kyllä niin päin, että sai lapset parikymppisenä ja valmistui korkeakoulusta vasta kolmekymppisenä kun lapset olivat jo kouluikäisiä. Hänen kohdallaan tuo kotonaolo ei haitannut, koska oli vastavalmistunut ja innokas aloittamaan harjoittelijana.

Useimmat työt eivät ole valtavan suuria lahjoja tai osaamista vaativia, jos ollaan aivan rehellisiä. Minulla on akateeminen koulutus ja olen keskituloinen omaa koulutustani vastaavassa tehtävässä. Työni on taatusti helpompaa kuin kotiäitivuoteni, joita niitäkin kerkesi tulla yhteensä 8. Tosin olin välillä töissä. Nyt olen eläkeikään asti työelämässä, jos terveenä pysyn. Työ on hyvää vastapainoa edelleen vaativalle lastenkasvatukselle.

Työnhakukurssia itsekin ehdotan. Ja rohkeasti vain työnhakuun. Moni työnantaja osaa arvostaa kotiäitiyttä kokemuksena. Siinä kuitenkin oppii sinnikkyyttä, ahkeruutta, kärsivällisyyttä ja organisointikykyä. Nopsaan sitä taas tottuu työelämään.