Onko elintasosi parempi, kuin vanhempiesi? Entä koulutusasteesi?

Koulutusasteeni on korkeampi. Vanhempani ovat syntyneet 40- ja 50-luvuilla, itse 70-luvulla.



Perheemme tulot ylittää kirkkaasti vanhempieni yhteenlasketut tulot, mutta asumisenhinta syö tuon eron.



Jos verrataan aikaan kun olin itse omien lasteni ikäinen, niin voidaan sanoa, että silloin asuimme väljemmin, mutta rahaa vapaa-aikaan oli vähemmän.



Tämän hetken vertailua siis vaikuettaa se, että vanhempani ovat velottomia, me taas emme. Meillä kuitenkin menee paljon pidempään päästä velattomisksi toisin kuin vanhemillani, joiden velat inflaatio söi.

1970-luvulla olen syntynyt, vanhemmat 1930-luvulla.

samassa elämäntilanteessa, mutta tällä hetkellä niillä vähän parempi. Johtuu yksinkertaisesti siitä, että meillä kolmilapsisen perheen menot ja heillä kahden eläkeikää lähestyvän ihmisen hyvät tulot.



Koulutusaste on nyt matalampi kuin heillä, mutta asia korjaantunee ennen pitkää.



Vanhemmat syntyneet 1950-luvulla, minä 1980-luvulla.

Äitini syntynyt 50-luvulla, isäni 60-luvulla ja minä 80-luvulla.

Vanhemmat syntyneet 1940-luvulla, minä 1970-luvulla. Koulutusaste isäni kanssa sama (akateeminen teknisen alan), äitiäni korkeampi (äiti oli kouluja käymätön).



Isälläni oli erittäin hyväpalkkainen työ suuryrityksessä ja siksi heillä meni varsin hyvin. Lisäboostia toi että heidän ollessaan nelikymppisiä perivät jonkin verran rahaa kun isän isä kuoli. Ei se perintö valtava ollut koska jakajia oli monta sisarusta mutta kuitenkin kiva lisä jo muutenkin hyvään toimentuloon.



Minä taas olen varsin pienipalkkainen, tälle alalle on valitettavasti koulutettu ihmisiä liikaa ja siksi palkat on alhaalla Suomessa. Asun nyt nelikymppisenä vielä vuokralla eikä rahaa ole mihinkään muuhun kuin päivittäiseen elämiseen. Eikä sitä perintöäkään taida tulla ennen kuin olen jo eläkkeellä, sen verran virkeitä nuo vanhemmat vielä on.

Meillä ehdottomasti parempi jos vertaa vanhempieni samaan tilanteeseen/ikäkauteen kuin meillä nyt. Tämänhetkisiä verrattaessa vanhemmillani ehkä aavistuksen parempi, ovat pystyneet velattoman talon vuoksi tekemään isohkon hankinnan, johon meillä ei olisi mahdollisuutta, arkinen elintaso meillä sen sijaan "parempi" (eli käytämme rahaa arkeen enemmän kuin he)



Oma koulutukseni samaa tasoa kuin äitini, isälläni paljon korkeampi koulutus kuin mulla tai miehelläni. -50/-80

tämähän on jonkinlainen tabu. yhä mediassa säännöllisesti itkevät kuinka on vaikeaa kun on kouluttamattomista oloista ja pitää yrittää olla akateeminen. entäs jos on hyvästä kodista mutta päätyy duunariksi? se on aivan hirveätä. älykääpiötyökavereista ei ole seuraksi muttei kehtaa näyttää naamaansa vanhoissakaan piireissä.

Itse syntynyt 70-luvun lopulla, vanhempani 40- ja 30-luvuilla. Meillä kaikilla ylemmät korkeakoulututkinnot, joten siinä ei eroa.



Yleinen elintaso on noussut huomattavasti siitä, kun itse olin lapsi, mutta yhteiskunnallisesti arvioiden olen varmaan samaa hyvätuloista keskiluokkaa kuin vanhempani aikanaan.

Minä 60-luvulla, vanhemmat 40-luvulla.

mutta koulutukseni huomattavasti parempi.

60-luvun lapsi



Tasan ei käy onnen lahjat

Vanhemmat eläkkeellä aineenopettajan työstä. Minä ja mies aineenopettajina myös.



Me elämme leveämmin, mutta heillä on isommat tulot pääomatulojen kanssa ja paremmin rahaa tileillä. Me maksamme lainaa ja loput menee elämiseen. Vanhemmat on velattomia, osasivat sijoitella lamavuosina rahoja ja eläkkeet on yllättävän hyvät. Ovat aika nuukia arkisessa elämässään. Tämä on kuvaavaa: saan itse bruttopalkkaa ylitunneilla noin 3500 euroa/kk, äitini saa eläkettä 3300...



Meillä jää säästöön 200-400 Euroa/kk, vanhemmilla jää 3000-4000 Euroa.

1950-luvun lopulla olen syntynyt. Aika helppoa oli sen ajan koulutus- ja tulotaso ylittää. Tosin mulla oli sattumalta alkuperäinen koulutus sama kuin isälläni, sittemmin sama (korkeampi) kuin isänäidillä. Kumpaakaan heistä en ole koskaan tavannut.

Vanhempani 40-luvulla, minä 60-luvulla. Kävin peruskoulun, johon pääsi kaikki ja siitä sitten lukioon ja yliopistoon. Vanhempani olivat suuria ikäluokkia, joten koulupaikat eivät niin vaan auenneet ja äitinikin olisi saanut keskikoulupaikan, mutta se oli niin kaukana, että olisi n. 9-vuotiaana pitänyt muuttaa pois kotoa asumaan muualle matkan vuoksi.



Sitten kun vanhempani kasvattivat perhettä, heihin iski 70-luvun öljykriisi. Meikäläiseen 90-luvun lama. Kyllä se kovempi isku oli taloudelle tuo öljykriisi.



Helpommalla olen selvinnyt ja varallisuutta jäänyt kouraan enemmän, kun on koulutustakin ja parempi palkka.

Isälläni oli hyvä akateeminen korkeakoulututkinto ja korkea virka sekä suurehko perintö vanhemmiltaan. Itselläni on kaksi korkeakoulututkintoa, toinen kaupalliselta, toinen muulta alalta. Olen ollut työelämässä jo kohta 20 vuotta, mutta Helsingissä rahalla ei saa niin paljoa kuin omalla lapsuuden paikkakunnallani sai.



Isän kuoltua äitini sotki lahjakkaasti omat raha-asiansa ja sai oman omaisuutensa hupenemaan aika lahjakkaasti. Loput jaettiin äidin kuoltua useamman lapsen kesken, ja siitä ei ymmärrettävästi jäänyt niin paljon kuin mitä vanhemmillai oli alun perin ollut käytössään.



Lapsena meillä oli mm. kaksi kesämökkiä, auto, työsuhdeasunto ja huomattava määrä sijoituksia. Meillä on miehen kanssa velkainen asunto, ei autoa eikä kesämökkiä.

Synnyin 70-luvulla ja vanhempani 40-luvulla.

Yleinen elintaso toki on noussut, nykyään on sisävessat ja juokseva vesi. Mutta vanhemmillani oli silloin sen ajan perustaso ja meillä nyt tämän ajan perustaso.Ja kyllä nytkin aika samoissa mennään, jos verrataan siihen mitä meidän elintasot on nyt.



Minun koulutustasoni on sitten huomattavasti korkeampi, vanhemmat ovat kansakoulun käyneitä, minulla yliopistotutkinto. Vanhemmat ovat 30-luvulta, minä 70-luvulta.