Onko millään eläimellä infrapunanäkökykyä?

Joillain eläimillä on infrapunanäkökyky. En muista enää millä eläimillä oli, mutta haukalla (tai kotkalla...) oli ainakin. Se näki korkealta ilmasta pienten eläinten reitit maastossa, hämärässäkin. Ja niiden eläinten virtsan epäiltiin oikein "loistavan" hämärässä linnun silmiin, ja siksi saaliin saaminen maasta oli linnulle tosi helppoa.

Poika kyselee niin vaikeita, etten ollenkaan aina osaa vastata...voin nyt sitten ainakin tämän asian mennä hänelle kertomaan!



ap

Näköaisti



Joidenkin eläinten silmät voivat havaita jopa yksittäisiä fotoneja, mitä on tutkittu esimerkiksi sammakoilla. Koska satunnainen lämpöliike lähes samaa suuruusluokkaa, kuin yksittäisen fotonin energia, sammakko näkee paremmin kylmässä kuin lämpimässä, koska sen verkkokalvon lämpötila muuttuu ympäristön lämpötilan mukana. Vastaavasti ihmisen silmä on hieman sammakon silmää epäherkempi, koska ihmisen ruumiinlämpö on korkeampi.



Ihmissilmässä on erittäin paljon valoreseptoreita, noin sata miljoonaa kirkkautta aistivaa sauvasolua ja noin kuusi miljoonaa värejä aistivaa tappisolua (joista valtaosa punaiselle tai vihreälle herkkää tyyppiä, ja vain muutama prosentti siniselle herkkää tyyppiä). Näköhermo koostuu kuitenkin vain noin miljoonasta aksonista; joten silmässä täytyy tehdä huomattavan rankkaa kuvanpakkausta. Tämä tapahtuu ryhmittelemällä solut erilaisiin muotoa havaitseviin ryhmiin (gangliosolujen reseptiiviset kentät), mikä vastaa melko pitkälti kuvan- ja videonpakkauksessa käytettyä diskreettiä kosinimuunnosta (muunnosta paikkatasosta paikkataajuustasoon). Tämän lisäksi kuvadataa pakataan muun muassa siten, että väri-informaatiota päivitetään selvästi harvemmin kuin mustavalkoista muotoinformaatiota. Sekä kuulo- että näköaistin adaptaatiokyky syöteen intensiteettiin on noin 5–6 kertaluokkaa.

Näköaivokuorella on spesifiin vasteeseen, kuten esimerkiksi tietyssä asennossa oleviin palkkeihin reagoivia näkösoluja. Vastaavanlaisia suuntaherkkiä soluja on myös tuntoaivokuorella. Apinan aivoissa on soluja, jotka aktivoituvat kun näkökentässä on kasvot.

Näköhavaintojen eri osa-alueet, kuten väri, paikka, suunta ja liike kulkevat eri reittiä aivoissa. Näitä kutsutaan näkötietovirroiksi ja niistä voidaan menetää yksittäisiä sopivasti osuneissa aivoinfarkteissa.



Eri värisävyt muodostetaan aivoissa vertaamalla niitä ympäristön väreihin. Väri nähdään samanlaisena esimerkiksi himmeässä tai värillisessä valossa, koska myös silmän ympäröivistä väreistä havaitsemat aallonpituudet muuttuvat vastaavalla tavalla. Jos silmä havaitsee samanlaisen aallonpituuden alueesta, jossa ympäröivät värit ovat kirkkaita ja alueesta, jossa ympäröivät värit ovat tummia, tummien värien ympäröimä väri nähdään kirkkaampana, koska sen oletetaan olevan varjossa.

ja tästäkin vain kolme eri väriä. Ihminen ei esimerkiksi kykene näkemään infrapuna- tai ultraviolettisäteilyä. Ensimmäisen takia, ihminen ei voi nähdä pimeässä (vertaa esimerkiksi lämpökameraan); toisen takia, ihminen ei voi nähdä monien kasvien koko väriloistoa (vertaa maahumalan kukinnon (Glechoma hederacea) ulkoasua näkyvän valon ja ultraviolettivalon alueella (http://www.naturfotograf.com/UV_GLEC_HED.html).



Osa näistä ominaisuuksista on toisin muilla eläinlajeilla: Joillakin eläimillä, kuten kissalla, on silmän verkkokalvolla heijastava kerros, tapetum lucidum, joka voimistaa silmään tulevaa valoa ja mahdollistaa näkemisen huomattavasti himmeämmässä valaistuksessa, kuin mitä ihminen näkee. Aiheesta voi lukea lisää Wikipediasta. On syytä huomata, että tämä pimeänäkö perustuu vain näkyvän valon aallonpituuksilla olevaan valoon, eikä infrapunaisen valon näkemiseen. Jotkin eläimet, kuten mehiläiset, näkevät UV-säteilyä, joten ne näkevät ympäristön eri värisenä kuin ihminen.