Huomaan, että minusta on puhuttu tällä palstalla

Hitto vie että meni fiilikset.



Kehtaanko sanoa miehen siskolle, että tunnistin itseni? Silloinhan paljastan lukevani tätä palstaa...okei googlella löysin tuon kyseisen ketjun, mutta silti.

Oletko ärsyttävä vai tehnyt tyhmyyksiä?

Minä esim. en koskaan laita kaikkia yksityiskohtia oikein. Vaihtelen lasten ikää tai lukumääriä tms. asian kannalta merkityksentöntä juuri tunnistamiseen vaikeuttamiseksi. Toivottavasti kukaan ei "tunnista" itseään mun vääristettyistä jutuista...

jossa eräs sisko ei haluaisi, että hänen veljensä morsian ottaisi samaa sukunimeä, joita vain 7 Suomessa. :-D



Mutta pahoittelen, ikävä kuulla!

olen tänään surffaillut näillä sivuilla ja miettinyt itkeä vai nauraa, paljon on moitittu, tehty tunnustuksia, tai kehuttu muuten vaan. Ole kuin et olis lukenutkaan, ehkä se on kuitenki joku samankaltainen tapaus :)

Elämme mieheni ja lasten kanssa ihan normaalia arkea. Meillä on tietyt rutiinit (normaalia lapsiperheissä?), meillä ei ryypätä lasten aikana, illalla ei riekuta lasten kanssa kylässä yms. Noh...kuulemma olen nipottava akka ja pilaan vaan mieheni elämän. Mieheni on onnellinen, sanoo olevansa ja sanoo nauttivansa perhe-elämästä kanssani, kun kotiolot on olleet hänellä, tuota noin, epäsäännölliset.



Miehen sisko on ottanut nyt elämän tehtäväkseen mustamaalata minua joka suuntaan. Tuossa ketjussa ei ole noita asioita mainittu tuolla tavalla, mutta suunnilleen ja tuo on varmasti kaiken takana.

tosi konkreettista josta päättelet että kirjoitus koskee juuri teitä.

Juuri niistä pienistä yksityiskohdista tunnistaa helposti, joita ei voi vääristellä jotta tarinaan jäisi joku pointti. Lasten lukumääriä ja paikkakuntia vääristelemällä harhauttaa korkeintaan tuttuja ulkopuolisia, mutta kyllä jokainen, jota itseään ketju koskee varmasti tunnistaa joka kerta jos sattuu lukemaan.



Ap, sinuna kertoisin miehelle mitä siskokulta puuhailee, jos hän ei jo tiedä.

Siellä missä kalakka kalahtaa, koira älähtää.



Naurattaa!

Mitä sitten vaikka hän tajuaisikin, että olet täällä? Sanot vain, että ei kuule tartte enää tulla pullakahveilla käymään.



Jos käy edelleen, se ei kenties ollut hän. Jos taas oli, hän joutuu kiemurtekemaan tuskissaan, kun käyntejä teillä on jatkettava, mutta pokka pidettävä.