Lue keskustelun säännöt.
yläasteen ope! Onko kiva ammatti vai onko rankkaa?
25.08.2012 |
Ainakin Suomi24:lla joku sanoi, että helppoa ja hyväpalkkaista on siihen työmäärään nähden. Pitäähän sitä jotain tietääkin, mutta samoja kalvojahan sitä pyöritettän/kirjoja käydään, joten ei ehkä kokoajan tarvitse itse opiskella...
Mikä aineyhdistelmä sinulla on? Saitko pätevyytesi opiskelemalla yliopistossa ko. ainetta ja siihen pedagogiset päälle vai opiskelitko suoraan opeksi?
Kommentit (46)
Mutta jos on tunteja alle opetusvelvollisuuden, niin ne "puuttuvat" tunnit vähennetään palkasta. Siis siitä peruspalkasta, jonka saisi, jos olisi just tasan opetusvelvollisuuden määrä tunteja. Kuukausipalkan kuitenkin saa, jos on yli 16 tuntia opetusta (äidinkielen opettajilla luku on pienempi, oliko 12 tuntia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos on tunteja alle opetusvelvollisuuden, niin ne "puuttuvat" tunnit vähennetään palkasta. Siis siitä peruspalkasta, jonka saisi, jos olisi just tasan opetusvelvollisuuden määrä tunteja. Kuukausipalkan kuitenkin saa, jos on yli 16 tuntia opetusta (äidinkielen opettajilla luku on pienempi, oliko 12 tuntia).
ap (jännä että noin yksinkertaista asiaa ei tajua, miten se mahdollisesti voisi olla.)
Jokaisen aineen opettajalla on opetusvalvollisuus (= täytyy olla tietty määrä opetustunteja viikossa). Itselläni tuo opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa, jonkun muun aineen opella esim. 20. Luokanopettajan (= alakoulun opettaja) opetusvelvollisiis on 24 tuntia viikossa.
Kaikki tunnit, mitkä menee tuon opetusvelvollisuuden yli, ovat ns. ylitunteja ja niistä maksetaan lisää palkkaa. Itselläni on tänä vuonna 21 opetustuntia viikossa. Tämän lisäksi saa pitää tukiopetusta. Muistaakseni yksi lisätunti viikossa tuo noin 100 euroa lisää palkkaa kuukaudessa. Tukiopetukset maksetaan muutaman kerran viikossa.
Oppituntien suunnitelemisesta tai kokeiden korjaamisesta ei makseta yhtään mitään. Joku sunnittelee opetustuntejaan puoli tuntia päivässä, joku tunnin, kolmas vaikka viisi tuntia. Se on oma asia. Tämä työaika siis tulee vaan seen opetusvelvollisuuden päälle. Muutenhan opettajan työ olisi käytännössä puolipäivätyötä, ja sitä se ei todellakaan oikeasti ole.
Joinakin päivinä (esim. perjantaisin) itselläni on opetusta klo 8-12. Jos mulla on jotain menoa, pääsen lähtemään aikaisin, kun vaan lähden. Jos ei ole, niin jään järjestelemään seuraavaa viikkoa koululle ja saatan lähteä kotiin klo 14-15 aikoihin. Opettaja pystyy siis joskun lähtemään töistä aikaisin, mutta ei joka päivä.
Lisäksi palkkaan tulee ns. palvelusvuosilisiä, kunhan työvuosia kertyy. Viiden vuoden kuluttua saa ekan korotuksen.
Helppouden takia tälle alalle ei kannata lähteä, työstä pitää myös tykätä, muuten käy raskaaksi. Työhön kuuluu opettamisen lisäksi valtavasti kasvatustyötä ja yhteistyötä vanhempien kanssa.
opetustuntien jälkeen. Itse lähden aina heti. Kun oppitunti loppuu, niin 5-10 minuuttia ja olen autossa, ellei ole mitään tapaamista tai kokousta. Se on tämän ammatin hyviä puolia, että pääsee kotiin odottamaan omia lapsia ja ei tarvi "notkua" työpaikalla neljään. (ellei opetustunnit neljään) Valmistelutyötä teen hyppytuntien aikana ja erityisesti illalla. Lapset menee nukkumaan 20:30 ja silloin minä kaivan kirjat esille. Riippuen illasta menee 1-4 tuntia olkkarin lattialla.
Opetan lukiossa ma-fy.
Mutta tuntipalkkaisellekin maksetaan palkka kuukausipalkkaisen tapaan, jos tuo 16 tunnin (tai muu) kokoaikaisuuden raja ylittyy.
Osa-aikaiselle ja lyhyille määräajoille maksetaan sitten tuntien mukaan.
Mutta noita sun 1,5-kertoimia, ja mitä siinä oli, en edelleenkään ymmärrä. Keksitkö ne omasta päästäsi vai onko tuollaisia jossain käytössä. Minä en ole tuollaisiin törmäännyt. Mutta en ole koskaan työskennellyt esim. kokonaistyöajassa, joten onko siellä sitten tuollaisia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isommissa kaupungeissa on rankempaa kuin pienillä paikkakunnilla, sillä pikkupaikkakunnilla on rauhallisempaa oppilasainesta. Tosin jos sitten on jokin korkean työttömyyden alue, niin siellä taas voi olla perheillä paljon ongelmia, ja se näkyy oppilaissa.
Toinen vaikuttava tekijä on sun persoonallisuus. Joiltakin homma sujuu luontevasti, oppilaita ei koe rankoiksi, tunneilla on riittävä rauha. Joillakin homma ei pysy hansikkaassa, ja silloin työ käy rankaksi. Tuo voi olla ihan persoonakysymys, mutta siihen vaikuttaa myös mm. se miten taitavasti tunnit on suunniteltu.
Kolmas asia on omat kokemukset. Jos yläkoulu on ensimmäinen työpaikka, niin todellisuus voi järkyttää, jos odotukset eivät ole realistisia. Mulla taas on takana monta vuotta ammattikoulussa opettajana. Sen jälkee yläkoulu on tuntunut lepposalta kuin jotain muskaria vetäisi.
Yläkoulun hyviä puolia on se, että siellä on hyvät valmiit materiaalit saatavilla, joten itse ei tarvi paljon nähdä vaivaa. Siellä pääsee myös jo oikeasti opettamaan jotain, kun oppilailla on jo aineen perustiedot hanskassa.
Hyvän palkan (mun mielestä on hyvä palkka) ja pitkien lomien (ovat pitkät, vaikka opettajakunta pyrkii aina jotenkin mitätöimään faktan) takia ei kannata opettajaksi ryhtyä. Joku palo siihen opettamiseen pitää olla, että jaksaa päivästä toiseen seisoa luokan edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos saan joitakin ylitunteja, jotta palkka olisi parempi kuin se vakio 2600 euroa kuukaudessa, niin työpäivät alkavat olla todella pitkiä. Siksi tuo opetusvelvollisuussysteemi ärsyttääkin. Olen opettanut myös äidinkieltä (opetusvelvollisuus 18) enkä yhtään vähättele äidinkielen monimuotoisuutta. Oppiaineena kyse on laajasta kokonaisuudesta, jossa lisäksi on pysyttävä ns. ajan hermolla. Mutta suhteessa kyllä äidinkielten opettajilla on lyhyet päivät ja aikaa keskittyä paremmin tiettyjen luokkien asioihin. Aineita ja kokeita saa tietysti olla korjailemassa vähän väliä, mutta vuosien ammattitaito tekee työstä aika tavalla inhimillisemmän, mitä äkkiseltään ajattelisi.
Äidinkielen opettajat tekevät yhden työpäivän verran vähemmän töitä kuin minä. Siinä sitä korjaamista ja suunnittelua saa olla aika tavalla. Olen reaaliaineen opettaja, ja opetukseeni kuuluu esim. esseevastausten opettaminen ja näiden harjoittelu, lähdekritiikin opettelu ja erilaisten lähteiden arviointi. Jokaisessa kokeessani on esseevastaus, ja esseitä teemme muutenkin yhden kurssia kohden. Lisäksi opetusaineessani (yhteiskuntaoppi) on oltava koko ajan ajan hermolla. En voi käyttää samoja materiaaleja, kun presidentit, hallitukset, eduskunnat, lait, EU, MEPit ym. muut muuttuvat jatkuvalla syötöllä. Sanomalehtiä, uutisia jne. on seurattava muutenkin kuin omaksi mielenkiinnoksi.
Kun sitten verrataan esim.oman koulumme matikan opettajien työhön, joilla saattaa olla 10 ylituntia ja jotka silti lähtevät ja saapuvat kouluun myöhemmin ja nauttivat reilusti parempaa palkkaa. Jos itse tekisin 10 ylituntia, olisin koululla ihan aina. Viisi ylituntia teki jo tiukkaa enkä ihan äkkiseltään siihen ryhtyisi pienten lasten äitinä uudelleen.
Minulla on tällä hetkellä opetustunteja 26. Tuntien suunnitteluun käytän päivittäin tunnin ja kodin ja koulun yhteistyöhön tunnin. En siis pääse koskaan puolilta päivin. Kun laadin kokeita tai korjaan niitä, voi päivittäiseen työaikaan lisätä tunnin tai kaksi. Näin mennään yleensä kaikki muut kuukaudet paitsi elokuu. En mielestäni ole niitä liian perusteellisia nysvääviä opeja, jotka suunnittelevat ja suunnittelevat oppituntejaan ja hiovat niitä koko ajan paremmiksi. Tunti päivässä on aika vähän siihen, että mietit seuraavan päivän tunnit valmiiksi ja teet tarvittavat kopioinnit, vihkotyön, kaivat oikeat dvd:t esiin jne. Joskus tähän menee enemmänkin aikaa mutta harvoin vähemmän.
Näiden päälle tulevat opekokoukset (kerran kuussa), vanhempainillat (viisi vuodessa), vanhempainvartit (joka vuosi), oman luokan vanhempainilta ja leirikoulusuunnittelu, erilaiset tempaukset leirikoulun hyväksi, oppilaspalaverit ohr:n ja vanhempien kanssa sekä koulutus.
Koen, että ammattini on ajoittain jopa hyvin raskas. Useimmiten se on kuitenkin ihan ok. Helpolla en mielestäni pääse ja suututtaa, kun tällaisia arvioita tulee jopa kollegoilta (ne matikanopet). Minun aineessani ei ole valmiita kokeita eikä valmista materiaalipakettia, joten tunnit pitää koota ja kokeet tehdä ihan omasta päästä. Kalvopohjia löytyy mutta useimmiten ovat aika käyttökelvottomia. Matikanopet pystyvät vetämään samankaltaisia tunteja aika helpolla putkeen ja kielten opettajilla on mielettömän hyvät materiaalipaketit ja valmiit kokeet. Silti tiedän, että näidenkin aineiden tunnolliset opet suunnittelevat tunteja pitkään.
Open työtä ei ole vain ne tunnit, ja erilaiset perheetkin työllistävät paljon.
Olisko niin, että esim. työväenopiston opettajalle maksetaan palkka ap:n tarkoittamalla 1,5 kertoimella laskettuna? Jos opetat tunnin, sinulle maksetaan 1,5, jolloin suunnittelusta saa myös hyvityksen.
Itselläni opetusvelvollisuus 23 ja tänä vuonna tunteja 20. Saan siis 86,95% peruspalkasta. Plus lisät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivaa ja rankkaa on. Ehdottomasti molempia. Työni suurin varjopuoli on se, että jokaikinen koulu on homeessa ja terveyteni ei tahdo kestää sitä.
Itse opiskelin suoraan aineenopettajaksi.
yläasteen open siis? ap (peruspalkka)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kouluasteesta ja kunnasta, lukiossa korkein. Ammattikoulujen ja muiden palkoista en tarkkaan tiedä.
Aika tyypillisesti yläkoulun opettajan lähtöpalkka on noin 2600 Euroa.
ollenkaan kysymys, eihän se edes ole äikän opettajan syy, että opetusvelvollisuudet nyt on mitä on.
Kunhan vain toimme huonojakin puolia työssämme esille.
Oli pakko nostaa vielä ketjua esille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ollenkaan kysymys, eihän se edes ole äikän opettajan syy, että opetusvelvollisuudet nyt on mitä on.
Kunhan vain toimme huonojakin puolia työssämme esille.
Oli pakko nostaa vielä ketjua esille...
en tiedä sitten miten on. Ja ihan kiva saada kaikennäköisiä näkökulmia asioihin.
:) Kiitokset kaikille vastanneille.
ap
Jokaisen aineen opettajalla on opetusvalvollisuus (= täytyy olla tietty määrä opetustunteja viikossa). Itselläni tuo opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa, jonkun muun aineen opella esim. 20. Luokanopettajan (= alakoulun opettaja) opetusvelvollisiis on 24 tuntia viikossa.
Kaikki tunnit, mitkä menee tuon opetusvelvollisuuden yli, ovat ns. ylitunteja ja niistä maksetaan lisää palkkaa. Itselläni on tänä vuonna 21 opetustuntia viikossa. Tämän lisäksi saa pitää tukiopetusta. Muistaakseni yksi lisätunti viikossa tuo noin 100 euroa lisää palkkaa kuukaudessa. Tukiopetukset maksetaan muutaman kerran viikossa.
Oppituntien suunnitelemisesta tai kokeiden korjaamisesta ei makseta yhtään mitään.
Sehän kuuluu teidän työhönne ja kuukausipalkkaan. Jos sinun pitää opettaa 18 h ainetta ja saisit siitä esim. 2800 € / kk palkkaa, niin sullahan olisi tosi hyvä tuntipalkka (35 €), mutta jos tuohon kk palkkaan ajatellaan kuuluvan opetuksen suunnittelua, kokeiden korjausta, vanhempain iltaa ja muuta liipalaapaa.. Eli tekisit töitä noin 35-40 h viikossa, niin silloin palkka olisi normaali.
no eipä sitä voi tosiaan millään kerroin systeemillä ajatella, kun tuosshan on kaikkea muutakin tuossa open hommassa. Jotkut yksittäiset luennot voi niin ajatella.
ap
tulevat vikana ja kulkevat pikkuruisen käsilaukun kanssa. = Ei korjattavaa kotiin.
Mutta oikeasti: Jos sulla on koe ja essee kurssissasi, niin arvaapa onko äikänkursseissa koe (tai kaksi), kirjoitelmia (2-3), lukukirjoista tehtäviä erilaisia suorituksia yms. yms.? Korjattavaa on ihan varmasti enemmän kuin historiassa.
Lisäksi vaikka 9. luokan yhteiskuntaopin opetuksen eteen joudut päivittämään tietojasi, luultavasti historiaa 7.-8.-luokilla ei sentään sinunkaan opetuksessasi kirjoiteta uusiksi vuosittain =)
Joten jos sinua suututtaa, kun matikanopettajat aliarvioivat työsi määrää, voit kuvitella, miten inhottavalta meistä äikänopeista tuntui lukea sinun luulottelujasi.
p.s. Ihanko oikeasti korjaat esseisiin oppilaiden kielivirheet? Hienoa, että teet niin. Kukaan reaaliainekollegoistani ei ole siihen vielä vaivautunut, luultavasti eivät kaikki edes osaisi. Kielenkorjaaminen on kuitenkin se juttu, joka siinä korjaamisessa vie ihan tuhottomasti aikaa. Ehkä sinä voisit tältä osin keventää ja vaikka vain alleviivata karkeimmat kielivirheet ja lauserakenteiden kummallisuudet.
tulevat vikana ja kulkevat pikkuruisen käsilaukun kanssa. = Ei korjattavaa kotiin.
Mutta oikeasti: Jos sulla on koe ja essee kurssissasi, niin arvaapa onko äikänkursseissa koe (tai kaksi), kirjoitelmia (2-3), lukukirjoista tehtäviä erilaisia suorituksia yms. yms.? Korjattavaa on ihan varmasti enemmän kuin historiassa.
Lisäksi vaikka 9. luokan yhteiskuntaopin opetuksen eteen joudut päivittämään tietojasi, luultavasti historiaa 7.-8.-luokilla ei sentään sinunkaan opetuksessasi kirjoiteta uusiksi vuosittain =)
Joten jos sinua suututtaa, kun matikanopettajat aliarvioivat työsi määrää, voit kuvitella, miten inhottavalta meistä äikänopeista tuntui lukea sinun luulottelujasi.
p.s. Ihanko oikeasti korjaat esseisiin oppilaiden kielivirheet? Hienoa, että teet niin. Kukaan reaaliainekollegoistani ei ole siihen vielä vaivautunut, luultavasti eivät kaikki edes osaisi. Kielenkorjaaminen on kuitenkin se juttu, joka siinä korjaamisessa vie ihan tuhottomasti aikaa. Ehkä sinä voisit tältä osin keventää ja vaikka vain alleviivata karkeimmat kielivirheet ja lauserakenteiden kummallisuudet.
t. äidinkielen opettaja, joka aiemmin opetti myös hissaa ja yhteiskuntaoppia (tuolloin palkan sai hurjaksi, kun pystyi ottamaan niin paljon ylitunteja)
ps. Aineiden korjaamisesta vielä: Teetän kaikilla oppilaillani joka kurssissa viisi arvioitavaa työtä, joista vähintään kaksi ovat ainekirjoitusta. Noita ehdin tarkistaa ja arvioida noin neljä tunnissa. Eli jos oppilaita olisi vaikka vain sata, niin 200 aineen korjaamiseen kuluu 50 tuntia! Tämä siis opetusten, suunnittelun, kokoustamisen ja muun työn päälle. Plus tietysti on vielä kokeiden korjaaminen...
Yläkoulun aineenopen kuukausipalkka ilman lisiä on 2662,64. Siis jos tunteja on tasan opetusvelvollisuuden verran.
Se, joka lähtee ensimmäisenä talosta tuntiensa jälkeen koulussani vaihtelee valtavasti. Ensimmäisenä kouluuni saapuu kotitalousopettaja ja hän myös lähtee viimeisenä. Aina on paljon valmisteltavaa, erityisesti raaka-aineiden kanssa puljaamista ja luokan järjestelyä, pyykinpesua ym. kotitalousopettajilla on kohtuuttoman suuri opetusvelvollisuus (23h) työmäärään nähden.
Matikistit saapuvat vasta kellojen soidessa.
ovat suurin syy siihen, miksi pidän työstäni.
Eipä tarvitse miettiä omien lasten kesähoitoja.
Aineenopettaja
tuntipalkan vai miten palkka lasketaan? Niin mietin että jos olisi tuntipalka ja opettaisit 20 h, niin eihän sitä pelkästä 20 h maksettaisi vaan esim. 1,5 X 20 h = 30 h (valmisteleminen otetaan huomioon).
ap