Millainen on nöyrä ihminen?

Mä luulen että oikeasti nöyrä on sellainen, jota ei ehkä tule nöyräksi helposti ajatelleeksikaan.

Ehkä sitä korostaa, että hänestä oli snobistinen ja pinnallinen kuva aikaisemmin. Näiden sisustusohjelmien kautta on osoittautunut miellyttäväksi. Kuvaisin sanalla nöyrä. Hänessä on sellaista miellyttävää nöyryyttä.

Ei korosta itseään, omia saavutuksiaan ja tekemisiään.



Tässä lainauksia artikkelista Nöyryyden merkitys, MTV3.fi/helmi/hyvinvointi



Nöyryys ei tarkoita sitä, että jättäisi merkitsemättä työhakemukseen omat ansionsa tai jättäisi kertomatta tekemistään asioista. Nöyrä kertoo tekemisistään ilman itsetyytyväisyyttä ja oman egon pönkityksen tarvetta. Hän voi kertoa aivan samat asiat kuin vähemmän nöyrä työkaverinsa, mutta ratkaisevaa on se tapa, millä hän tekemisistään kertoo.



Nöyryyden tunnistamiseen liittyy paradoksi: nöyrä ei nimittäin itse tiedä olevansa nöyrä. Jos hän sanoo olevansa nöyrä, hän ei todellisuudessa voi olla sitä. Turhamaisuuden ihminen voi tunnistaa itsessään, muttei nöyryyttä.



Voidakseen olla nöyrä, tulee ihmisen myös olla oikealla tavalla vaatimaton. Vaatimattomuus ei ole itsensä tai toisten vähättelyä vaan tila, jossa ei ole enää tarvetta suorittaa, olla oikeassa, tietää tai osata. Kuitenkin on tarkoitus tehdä oma osuutensa täysipainoisesti.

Ehkä sitä korostaa, että hänestä oli snobistinen ja pinnallinen kuva aikaisemmin. Näiden sisustusohjelmien kautta on osoittautunut miellyttäväksi. Kuvaisin sanalla nöyrä. Hänessä on sellaista miellyttävää nöyryyttä.

Sillä on takana rankkoja aikoja nuoruudessa. Musta tuntuu että rankat ajat ja nöyryys liittyy aika läheisesti yhteen.