Olisiko kenellekään kokemuksia vauvan refluksiasta? Meillä vauva muuttui --
yhtäkkiä kitiseväksi, itkeväksi ja huutavaksi. Samalla hänen äänensä meni käheäksi. Tätä kesti pari päivää ja käytimme tk-lääkärillä (erikoislääkäri). Ilmeisesti hän piti meitä suht neuroottisina ja sanoikin rohinan olevan maitorohinaa. Hän kuunteli kyllä keuhkot, sydämen, katsoi korvat ja nielun.
Vauva on kasvanut koko ajan hyvin. En itsekään ajatellut sen olevan mitään vakavaa.
Aikaa meni viikko ja nyt neuvolalääkärillä tilanne oli toinen. Vauva oli itkenyt koko viikon. Lääkäri epäili oireiden perusteella refluksiaa ja määräsi gaviconia. Sanoi tuon tod.näk. auttavan.
Minä olen itkenyt koko päivän. Neuvolan th ehdotti perhetyöntekijää, koska meillä on itkevä vauva. Just joo! Minä haluan terveen vauvan! Minua ei hermotuta vauvan itku. Minä itken ja kipuilen hänen kipuaan! Kestän kaiken, mutta en hänen kipua!
Onko toivoa, että refluksia menee ohi? Vauvalla ikää nyt 8vkoa.
Kommentit (20)
Kestimme itkua ja pulauttelua 2kk ikään asti neuvolan ohjeiden mukaan, sitten pääsimme erikoislääkärille joka laittoi lapsen maidottomalle dieetille. Eli apteekin erikoiskorvike käyttöön.
Refluksian syynä oli paha maitoallergia ja oireet katosivat noin kuudessa viikossa ja nyt meillä on terve, iloinen lapsi. Kannattaa kokeilla sitä erikoismaitoa (Nutrilon Pepti 1), sitä saa apteekista ilman reseptiä mutta hinta on tosi suolainen ilman Kela-korvausta.
Yleensä refluksi on synnynnäistä, eli ei ala yhtäkkiä 2kk iässä. Olisikohan pikemminkin ilmavaivoja...?
Pulautteleeko kovasti?
Onko nukkumisasennossa tapahtunut muutosta, onko aiempaa enemmän vatsallaan (mahalla maatessa painaa enemmän vatsalaukkua ja maitoa nousee enemmän ruokatorveen)
No, uskokaa lääkäriä ja kokeilkaa lääkettä. Ihan turhaa sun on itkeskellä, ei se vauvaa auta, päinvastoin. Vauvakin vaistoaa äidin tunnetiloja, mikä lisää hänen hätäänsä.
Noin yleisesti ottaen refluksioireet helpottavat, kun lapsi siirtyy kiinteisiin ruokiin ja alkaa kävellä (pystyasento auttaa).
että täältä kannattaa katsoa lisätietoja:
http://www.refluksilapset.fi/index.html
(se mitä edellä sanoin refluksin synnynnäisyydestä, koski tietysti rakenteellisista syistä johtuvaa refluksia. Allergiat voivat tietenkin puhjeta koska vain, ja aiheuttaa refluksia)
Kerro se meidän lapsen lääkärille, joka käyttää virheellisesti termiä refluksia. Lausunnossakin tuossa muodossa.:-)
Jos ei ole muuta asiaa, niin sitten pitää tulla niitä pilkkuja nussimaan...
Meillä tuo itkuhuuto oli runsaan pulauttelun lisäksi ainoa oire maitoallergiasta. Ei ihottumaa eikä muuta oiretta. Lapsi huusi lopulta jo puoli vuorokautta kerrallaan ja neuvolan täti vaan totesi että ei se taida sitten sitä koliikkiakaan olla...
Lääkäri puolestaan antoi neuvolalle hemmetisti pyyhkeitä: kysyi että minkä ihmeen takia eivät voi edes ehdottaa maidottoman dieetin kokeilua lapselle, joka oirehtii noin voimakkaasti? Kaksi viikkoa on kuulemma minimi maidottomalla dieetillä jotta jotain merkkiä paremmasta alkaa näkyä, meillä meni kuusi viikkoa.
Kerro se meidän lapsen lääkärille, joka käyttää virheellisesti termiä refluksia. Lausunnossakin tuossa muodossa.:-) Jos ei ole muuta asiaa, niin sitten pitää tulla niitä pilkkuja nussimaan...
"potilaalla vaikea refluksia" Selkiskö? :-D
Ja jos sä ap olet "itkenyt koko päivän" tuollaisen takia, niin kyllä sulla ihan oikeasti on päässä vikaa. Refluksi on todella yleistä ja imeväisillä itseasiassa ihan normaali ilmiö. Eli sitä on lähes kaikilla yksinomaan maitoa saavilla vauvoilla. Refluksivauvojen äitejä on pilvin pimein, eikä jokaisella heistä ole varaa "itkeä koko päivää".
Ongelma refluksi on vasta sitten, kun se on selvästi kivuliasta tai vaikuttaa lapsen syömiseen tai kasvuun. Silloin kokeillaan lääkitystä (Gaviscon, Zantac, Prepulsid).
Täällä refluksivauvan äiti. Meillä syntyi terve poika, joka melko tyytyväinen elämänsä ensimmäisen kuukauden. Pulautteli todella runsaasti, mutta ei muuta. Pikkuhiljaa vauva muuttui itkuisemmaksi ja tietenkin sitten diagnoosi oli koliikki. Juurikin 2 kk iässä ääni käheytyi, itku oli jatkuvaa eikä vauva nukkunut ja sai mielettömiä rintaraivareita. ja lääkärit naureskelivat meille ihan samalla tavalla. MYÖS meille suositeltiin vauvatiimiä, koska "äiti ei jaksanut lapsen itkua"... oireet pahenivat päivä päivältä ja lopulta viiden kuukauden iässä lapsi lopetti syömisen kokonaan. Jouduttiin sairaalaan eikä vieläkään kukaan uskonut, että olisi missään muussa vikaa kuin äidin päässä. Vauva oksensi verta, mutta se oli kuulemma ihan ok, kun veri oli kirkkaan punaista.... :D mielenkiintoista.
Osastojakson jälkeen kävin vielä yhdellä lastenlääkärillä, joka kauhisteli sitä, että minua ei ollut otettu vakavasti. Diagnoosina vaikea maitoallergia sekä refluksiesofagiitti, johon nyt maitona neocate, lääkkeenä prepulsid, gaviscon ajoittainen nexium sekä maidonsakeuttaja. Poika nykyään oikea aurinko. Tutkituta nyt siis ainakin äkkiä ennen kuin menee noin pahaksi kuin meillä. Ja pysyt kovana vaikka vähättelisivät :)
Vauvoilla on refluksia todella usein, ihan siitä syystä että he 1) saavat vain nestemäistä ravintoa ja 2) ovat paljon makuuasennossa. Vauvoilla refluksi on normaali ilmiö, joka ei vaadi automaattisesti hoitoa.
Joku tässä jo listasikin refluksin hoidon aiheet, ja ne ovat selvä kivuliaisuus, syömisvaikeudet ja kasvun taittuminen. Gaviscon on ihan hyvä lääke aloittaa, tosin ei mikään kovin tehokas. Ja olisin kyllä samoilla linjoilla siinäkin, että parkuminen ei auta ketään, ei lasta etenkään. Vanhemman velvollisuus on huolehtia omasta jaksamisestaan niin ettei väsymys ja masennus kaadu lapsen niskaan.
Ja jos sä ap olet "itkenyt koko päivän" tuollaisen takia, niin kyllä sulla ihan oikeasti on päässä vikaa. Refluksi on todella yleistä ja imeväisillä itseasiassa ihan normaali ilmiö. Eli sitä on lähes kaikilla yksinomaan maitoa saavilla vauvoilla. Refluksivauvojen äitejä on pilvin pimein, eikä jokaisella heistä ole varaa "itkeä koko päivää".
Ongelma refluksi on vasta sitten, kun se on selvästi kivuliasta tai vaikuttaa lapsen syömiseen tai kasvuun. Silloin kokeillaan lääkitystä (Gaviscon, Zantac, Prepulsid).
poika kärsi tuosta vaivasta niin kauan. "ei voi olla refluksia kun paino nousee (söi lohduksi)" "lapset nyt itkee ja pulauttaa" Kokeile ihmeessä itse tätä refluksiarkea ja tule sitten lääsäämään. idiootti.
sulla ei ole oikeutta KIPUILLA LAPSEN KIPUA?!?!? Lapsi kipuilee itse omaa kipuaan, ja sinä pysyt vahvana ja autat lasta, jotta kipu loppuisi. Säälittävä avuton vässykkä.
Kokeilkaapa oikeasti googlettaa mitä se refluksiarki on ja kuinka rikki ja hajalla äiti on, kun ei voi lastaan auttaa. Pysy siinä sitten vahvana, ilman unta, ilman tukea (kun refluksi nyt vaan on tämmönen joka on joka toisella), avuttomana aivan yksin syytellen itseäsi.... REFLUKSI on yleistä, REFLUKSITAUTI EI.
ja ei refluksitaipumus ei häviä koskaan, jos ei leikata. Meillä 4-vuotias oksentaa edelleen.
Oksettaa teidän vastaukset.
Meillä 4-vuotias oksentaa edelleen.
No joo, anteeksi, olit vaan niin hyökkäävä.
Toki ymmärrän että asia on hämmentävä ja aiheuttaa epätoivoa. Mutta ap:n kannattaa edes yrittää olla itkemättä lapsen nähden, se vain ahdistaa vauvaa lisää.
Sinänsähän me tai lääkäri ei voi yhden tapaamiskerran perusteella tietää, mistä on kyse: rakenteellisen vian aiheuttamasta refluksista (joka kyllä lievittyy kiinteiden sekä pystyasentoon nousun myötä, vaikkei kokonaan häviä, olet oikeassa siinä) vai allergian aiheuttamasta refluksista.
Se nyt täytyy selvittää.
-5-
Kiitos asiallisesti vastanneille.
Eipä tässä paljon naurata, jos jopa täältä saa "ämmä olet päästäsi vialla"-vastauksia. Tosin niitä ehkä olisi pitänyt osata odottaa.
Vauvallani on selkeitä oireita, joita jo aikaisemmin luettelin. Kyllä, hän kipuilee omat kipunsa. Olen kuitenkin äiti, hänen äiti. Jokainen NORMAALI äiti, tuntee jokaisen lapsensa kivun myös itsessään. Näin se on myös esikoisen kanssa, kun hän esim. kaatuu ja satuttaa polvensa. Minä kuitenkin kestän sen itkun ja puhdistan haavan. Miten vauvan kanssa? Itku on sydäntä raastavaa enkä voi auttaa!
Teille ilkeästi vastanneille vielä: Onneksi on rahaa ja voin viedä lapseni yksityiselle lääkäriasemalle. Terveyskeskusta voitte te ruuhkauttaa!
tosiaan on refluksitaudista kyse. Lapsi on nyt 10 kk ja onneksi oppinut kävelemään. meillä on vasta nyt helpottanut kipuitkut ja jatkuva kitinä, eikä missään nimessä ole edes kokonaan hallinnassa tämä tauti.
Kyllä mullakin oli päiviä jolloin vain itkin ja itkin. Tietenkin aina yritin lapsen edessä tsempata, mutta ei sitä ikuisesti pysty nielemään itkua. Varsinkin kun tämä on niin kamalan vähätelty ja alidiagnosoitu tauti, että sitä tukea saa tosiaan kerjäämällä kerjätä. Eikä siltikään kukaan muu ymmärrä kuin se joka on saman kokenut. Kaikkea hyvää teille! toivotaan, että saatte avun pikaisesti!
Kyllä mullakin oli päiviä jolloin vain itkin ja itkin. Tietenkin aina yritin lapsen edessä tsempata, mutta ei sitä ikuisesti pysty nielemään itkua. Varsinkin kun tämä on niin kamalan vähätelty ja alidiagnosoitu tauti, että sitä tukea saa tosiaan kerjäämällä kerjätä. Eikä siltikään kukaan muu ymmärrä kuin se joka on saman kokenut. Kaikkea hyvää teille! toivotaan, että saatte avun pikaisesti!
Ehkä astetta verran helpompi on siinä tapauksessa, että se refluksi olisikin maitoallergiasta johtuvaa. Silloin sen saa ehkä nopeammin kuriin ja ilman lääkitystä.
Meilläkin oli ihan hyvä (muka!) gastroenterologi, joka kuultuaan mun oireselostukset sanoi että "olipas sekavan kuuloista." Piti ihan tinkaamalla tingata jotakin apua tältäkin ja lopulta kertoi tuosta apteekin korvikkeesta. Sillä helpotti vajaassa kahdessa kuukaudessa, mutta Kela-korvaukseen tarvittiin vielä maitoaltistus tavallisella korvikkeella.
Lääkärin mielestä altistuksen sai tehdä kotona (ei siis uskonut maitoallergiaan) ja lopputuloksena lapsi vietiin pillit vinkuen sairaalaan, koska sai pienestä annoksesta jo anafylaktisen shokin. Vaihdettiin lääkäriä ja saatiin se Kela-korvauskin.
Meillä lapsi kasvoi ihan normaalisti, painokin nousi hyvin kun söi lohdukseen. Eikä muita oireita kuin tuo normaalia pahempi itkuisuus (tuntikausien itkut monta kertaa päivässä) ja kaaripuklut riippumatta siitä kuinka kauan oli edellisestä syönnistä.
Näille, joiden mielestä "vauvat nyt pulauttelee ja itkee, se on ihan normaalia": totta helkutissa ne pulauttelee ja itkee, mutta eihän kukaan nyt normaalin puklun vuoksi täältä apuja kysele? Hieman suhteellisuudentajua toivoisin näille mammoille, joilla ei ole elämässään tätä taistelua käytävänä.
Ja kovasti voimia sinulle ap, ja muillekkin refluksilapsien isille ja äideille, rankkaa on katsoa kun lapsi kärsii.
Miten sitten huutelisit täällä?
Refluksia voi mennä ohi ja todennäköisesti meneekin mutta sun on nyt vaan elettävä sen asian kanssa.
Ja ole onnellinen että neuvola tarjoaa apua itkevän vauvan vuoksi. Mulla on ollut neljästä lapsesta kaksi ihan järkyttäviä huutajia koliikin ja allergian vuoksi eikä neuvolasta tarjottu minkäänlaista apua.