Lue keskustelun säännöt.
Oliko se niin että rautakaudella uskottiin (Suomessa) Ahtiin, maahisiin jne?
02.04.2012 |
Vai tuliko tuo vasta myöhemmin, ennen ristiretkiä?
Kommentit (37)
mitään retkiä täällä määräsi ukko jumala.Kristinusko ei syntynyt täällä vaan se on tuotu tänne pakottamalla,enkä siksi ymmärrä näitä perinne hössöttäjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vasta n. 1300 jKr eli samaan aikaan kristinuskon tulon kanssa. Tuolloin myös päättyi esihistoriallinen aika. Ennen kristinuskoa suomalaisilla heimoilla on ollut oma muinaisuskonsa.
Maahiset eivät tietääkseni kuuluneet suomalaiseen vaan skandinaaviseen tarustoon, Ahti taas on toki ollut yksi täkäläisistä kotoperäisistä jumalista.
Suomalaiseen muinaisuskoon (jonka siis kristinusko syrjäytti 1200-1300-l j.Kr.) voi alustavasti tutustua vaikka seuraavista wikipedia-linkeistä, lähdeviitteistä selviää lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_muinaisusko
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_muinaiset_jumalat
rannikoilla asuneet ruotsinkieliset? Palvoivatko aasoja?
niitä ennen kristinuskon tuloa tulleita. Anteeksi, esitin kysymykseni vähän epäselvästi, en oikeastaan tarkoittanut rautakautta (kuten aloituksessa), vaan koko rannikon ruotsinkielisten asutushistoriaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lounaisrannikko kyseessä ja jonkilainen "vanhan kansan tarina" olisi tarkoitus väsätä. Ap
rannikoilla asuneet ruotsinkieliset? Palvoivatko aasoja?
No, kun ruotsinkieliset niitä ristiretkiä tekivät, ja siinä rytäkässä se kieli tavallaan muuttui ruotsiksi, niin ihan määritelmällisesti ei.
Mutta sitä ennenhän täällä asui ruotsinkielisten edeltäjiä (itänorjalaisia), jotka ehkä palvoivat. Mene ja tiedä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rannikoilla asuneet ruotsinkieliset? Palvoivatko aasoja?
No, kun ruotsinkieliset niitä ristiretkiä tekivät, ja siinä rytäkässä se kieli tavallaan muuttui ruotsiksi, niin ihan määritelmällisesti ei.
Mutta sitä ennenhän täällä asui ruotsinkielisten edeltäjiä (itänorjalaisia), jotka ehkä palvoivat. Mene ja tiedä...
asutushistorian luennoilta, että rannikolla olis asunut ruotsinkielisiä jo ennen ristiretkiä.
rannikoilla asuneet ruotsinkieliset? Palvoivatko aasoja?
No, kun ruotsinkieliset niitä ristiretkiä tekivät, ja siinä rytäkässä se kieli tavallaan muuttui ruotsiksi, niin ihan määritelmällisesti ei.
Mutta sitä ennenhän täällä asui ruotsinkielisten edeltäjiä (itänorjalaisia), jotka ehkä palvoivat. Mene ja tiedä...
asutushistorian luennoilta, että rannikolla olis asunut ruotsinkielisiä jo ennen ristiretkiä.
Sun historian tiedot nyt ei ratkaise tätä asiaa, jonka ydin on KIELITIETEELLINEN.
Se on hiinä ja hiinä voiko noita asukkaita pitää ruotsalaisina vai itänorjalaisina, mutta ristiretkien jälkeen he nyt ainakin olivat jo ruotsalaisia.
Kun se kielen muutos itänorja -> ruotsi (jos nyt haluat pelleillä, niin muinaisruotsi, mutta äsh...) sattui just niinko samaan aikaan kuin ne saatanan (sic!) ristiretket.
Capish?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rannikoilla asuneet ruotsinkieliset? Palvoivatko aasoja?
No, kun ruotsinkieliset niitä ristiretkiä tekivät, ja siinä rytäkässä se kieli tavallaan muuttui ruotsiksi, niin ihan määritelmällisesti ei.
Mutta sitä ennenhän täällä asui ruotsinkielisten edeltäjiä (itänorjalaisia), jotka ehkä palvoivat. Mene ja tiedä...
asutushistorian luennoilta, että rannikolla olis asunut ruotsinkielisiä jo ennen ristiretkiä.
Sun historian tiedot nyt ei ratkaise tätä asiaa, jonka ydin on KIELITIETEELLINEN.
Se on hiinä ja hiinä voiko noita asukkaita pitää ruotsalaisina vai itänorjalaisina, mutta ristiretkien jälkeen he nyt ainakin olivat jo ruotsalaisia.
Kun se kielen muutos itänorja -> ruotsi (jos nyt haluat pelleillä, niin muinaisruotsi, mutta äsh...) sattui just niinko samaan aikaan kuin ne saatanan (sic!) ristiretket.
Capish?
Mä en ole opiskellut historiaa, vaan suomen kieltä, siksi mun historiantiedot tästä ajasta ei ole kovin kaksiset.
rannikoilla asuneet ruotsinkieliset? Palvoivatko aasoja?
No, kun ruotsinkieliset niitä ristiretkiä tekivät, ja siinä rytäkässä se kieli tavallaan muuttui ruotsiksi, niin ihan määritelmällisesti ei.
Mutta sitä ennenhän täällä asui ruotsinkielisten edeltäjiä (itänorjalaisia), jotka ehkä palvoivat. Mene ja tiedä...
asutushistorian luennoilta, että rannikolla olis asunut ruotsinkielisiä jo ennen ristiretkiä.
Sun historian tiedot nyt ei ratkaise tätä asiaa, jonka ydin on KIELITIETEELLINEN.
Se on hiinä ja hiinä voiko noita asukkaita pitää ruotsalaisina vai itänorjalaisina, mutta ristiretkien jälkeen he nyt ainakin olivat jo ruotsalaisia.
Kun se kielen muutos itänorja -> ruotsi (jos nyt haluat pelleillä, niin muinaisruotsi, mutta äsh...) sattui just niinko samaan aikaan kuin ne saatanan (sic!) ristiretket.
Capish?
rannikoilla asuneet ruotsinkieliset? Palvoivatko aasoja?
No, kun ruotsinkieliset niitä ristiretkiä tekivät, ja siinä rytäkässä se kieli tavallaan muuttui ruotsiksi, niin ihan määritelmällisesti ei.
Mutta sitä ennenhän täällä asui ruotsinkielisten edeltäjiä (itänorjalaisia), jotka ehkä palvoivat. Mene ja tiedä...
asutushistorian luennoilta, että rannikolla olis asunut ruotsinkielisiä jo ennen ristiretkiä.
Sun historian tiedot nyt ei ratkaise tätä asiaa, jonka ydin on KIELITIETEELLINEN.
Se on hiinä ja hiinä voiko noita asukkaita pitää ruotsalaisina vai itänorjalaisina, mutta ristiretkien jälkeen he nyt ainakin olivat jo ruotsalaisia.
Kun se kielen muutos itänorja -> ruotsi (jos nyt haluat pelleillä, niin muinaisruotsi, mutta äsh...) sattui just niinko samaan aikaan kuin ne saatanan (sic!) ristiretket.
Capish?
On tietysti kovin tunteita herättävä tämä aihe...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta vastaan asutushistorialliseen kysymykseen tietämykseni mukaan:
Suomenlahden rannikkoa pitkin kulki 800-luvulta viikinkien idäntie. Yksittäisiä skandinaaveja varmasti purjehti jo tuolloin Suomenlahden rannikon jokia pitkin sisämaan puolelle. Nämä kulkijat eivät vielä olleet kristittyjä. Suomen etelärannikko nykyisen Uudenmaan kohdalta oli tuolloin jatkuvan merirosvouksen takia asumiskelvoton.
Varsinainen pysyvän ruotsalaisen asutuksen aalto Suomen rannikoille ajoittuu kuitenkin vasta 1100-1200-luvulle. Tuolloin oli kyse osin spontanista muuttoliikkeestä, mutta osin muuttoaaltoa uskotaan myös ylhäältä johdetuksi. Pääaalto suuntautui 1200-luvulla Ahvenanmaalta Varsinais-Suomeen ja Pohjanmaalle, sittemmin Uudellemaalle. Kuppikivistä en osaa sanoa, niitähän on löytynyt Suomessa myös kaukaa sisämaasta.
ei ota mitään kantaa kielitieteellisiin kysymyksiin, vaan tarkoittaa "ruotsalaisella" asutusta, joka on lähtöisin nykyisen Ruotsin alueelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rannikoilla asuneet ruotsinkieliset? Palvoivatko aasoja?
No, kun ruotsinkieliset niitä ristiretkiä tekivät, ja siinä rytäkässä se kieli tavallaan muuttui ruotsiksi, niin ihan määritelmällisesti ei.
Mutta sitä ennenhän täällä asui ruotsinkielisten edeltäjiä (itänorjalaisia), jotka ehkä palvoivat. Mene ja tiedä...
asutushistorian luennoilta, että rannikolla olis asunut ruotsinkielisiä jo ennen ristiretkiä.
Sun historian tiedot nyt ei ratkaise tätä asiaa, jonka ydin on KIELITIETEELLINEN.
Se on hiinä ja hiinä voiko noita asukkaita pitää ruotsalaisina vai itänorjalaisina, mutta ristiretkien jälkeen he nyt ainakin olivat jo ruotsalaisia.
Kun se kielen muutos itänorjasta ruotsiin (jos nyt haluat pelleillä, niin muinaisruotsiin, mutta äsh...) sattui just niinko samaan aikaan kuin ne saatanan (sic!) ristiretket.
Capish?
Mä en ole opiskellut historiaa, vaan suomen kieltä, siksi mun historiantiedot tästä ajasta ei ole kovin kaksiset.
Siis täällä asui germaaneja ennen ristiretkiä, mutta niiden kieli oli (jonakin aikana) itänorja (on sillä muitakin nimiä), ihan kuten noin samaan aikaan suomi, öh, muotoutui muinaishämeestä, muinaiskarjalasta, muinaissavosta ja muinaissuomesta (vähän vahvasti sanottu kyllä). Ihmettelen kyllä, ettet näitä suomen kielihistorian perusteita (ja sitten Suomen ruotsalaisväestön kielen kielihistoriaa tunne)? Tuntuu kyllä uskomattomalta, ettei missään Suomen yliopistoissa tämänlaisia perusasioita olisi jauhettu suomen opiskelijoille...
rannikoilla asuneet ruotsinkieliset? Palvoivatko aasoja?
No, kun ruotsinkieliset niitä ristiretkiä tekivät, ja siinä rytäkässä se kieli tavallaan muuttui ruotsiksi, niin ihan määritelmällisesti ei.
Mutta sitä ennenhän täällä asui ruotsinkielisten edeltäjiä (itänorjalaisia), jotka ehkä palvoivat. Mene ja tiedä...
asutushistorian luennoilta, että rannikolla olis asunut ruotsinkielisiä jo ennen ristiretkiä.
Sun historian tiedot nyt ei ratkaise tätä asiaa, jonka ydin on KIELITIETEELLINEN.
Se on hiinä ja hiinä voiko noita asukkaita pitää ruotsalaisina vai itänorjalaisina, mutta ristiretkien jälkeen he nyt ainakin olivat jo ruotsalaisia.
Kun se kielen muutos itänorjasta ruotsiin (jos nyt haluat pelleillä, niin muinaisruotsiin, mutta äsh...) sattui just niinko samaan aikaan kuin ne saatanan (sic!) ristiretket.
Capish?
Mä en ole opiskellut historiaa, vaan suomen kieltä, siksi mun historiantiedot tästä ajasta ei ole kovin kaksiset.
On sitten kielihistoria tainnut jäädä väliin? Siis täällä asui germaaneja ennen ristiretkiä, mutta niiden kieli oli (jonakin aikana) itänorja (on sillä muitakin nimiä), ihan kuten noin samaan aikaan suomi, öh, muotoutui muinaishämeestä, muinaiskarjalasta, muinaissavosta ja muinaissuomesta (vähän vahvasti sanottu kyllä). Ihmettelen kyllä, ettet näitä suomen kielihistorian perusteita (ja sitten Suomen ruotsalaisväestön kielen kielihistoriaa tunne)? Tuntuu kyllä uskomattomalta, ettei missään Suomen yliopistoissa tämänlaisia perusasioita olisi jauhettu suomen opiskelijoille...
Mä olen opiskellut suomen kieltä, en ruotsia tai skandinaavisia kieliä. Joten ei, ei ole jäänyt kielihistoria väliin, kiitos kysymästä.
Onko sulla jääneet iltanapit väliin, vai mistä moinen aggressio?
ketjua lukee, ei tarvitse enää ihmetellä, mistä tarut naissukupuolen typeryydestä juontavat juurensa.
ketjua lukee, ei tarvitse enää ihmetellä, mistä tarut naissukupuolen typeryydestä juontavat juurensa.
tämän sieluni korvin lausuttuna sellaisella oikein naukuvan natisevalla äänellä.
ei voi olla kielitieteilijän koulutusta. Ei kukaan alan ihminen todellakaan voi väittää, että suomi olisi muotoutunut muinaiskarjalan, hämeen jne murteista vaan juuri päinvastoin. Suomen kieli on eriytynyt myöhäiskantasuomesta (itämerensuomalaisten kantakielestä) joskus ajanlaskun jälkeen ja sittmmin siitä ovat eriytyneet nuo mainitut murteet.
Eikä täällä Suomessa mitään erityisen mainittavaa germaanista asutusta ollut rautakaudella. Itse en ole kielitieteilijä, vaan historiantutkija.
rannikoilla asuneet ruotsinkieliset? Palvoivatko aasoja?
No, kun ruotsinkieliset niitä ristiretkiä tekivät, ja siinä rytäkässä se kieli tavallaan muuttui ruotsiksi, niin ihan määritelmällisesti ei.
Mutta sitä ennenhän täällä asui ruotsinkielisten edeltäjiä (itänorjalaisia), jotka ehkä palvoivat. Mene ja tiedä...
asutushistorian luennoilta, että rannikolla olis asunut ruotsinkielisiä jo ennen ristiretkiä.
Sun historian tiedot nyt ei ratkaise tätä asiaa, jonka ydin on KIELITIETEELLINEN.
Se on hiinä ja hiinä voiko noita asukkaita pitää ruotsalaisina vai itänorjalaisina, mutta ristiretkien jälkeen he nyt ainakin olivat jo ruotsalaisia.
Kun se kielen muutos itänorjasta ruotsiin (jos nyt haluat pelleillä, niin muinaisruotsiin, mutta äsh...) sattui just niinko samaan aikaan kuin ne saatanan (sic!) ristiretket.
Capish?
Mä en ole opiskellut historiaa, vaan suomen kieltä, siksi mun historiantiedot tästä ajasta ei ole kovin kaksiset.
On sitten kielihistoria tainnut jäädä väliin? Siis täällä asui germaaneja ennen ristiretkiä, mutta niiden kieli oli (jonakin aikana) itänorja (on sillä muitakin nimiä), ihan kuten noin samaan aikaan suomi, öh, muotoutui muinaishämeestä, muinaiskarjalasta, muinaissavosta ja muinaissuomesta (vähän vahvasti sanottu kyllä). Ihmettelen kyllä, ettet näitä suomen kielihistorian perusteita (ja sitten Suomen ruotsalaisväestön kielen kielihistoriaa tunne)? Tuntuu kyllä uskomattomalta, ettei missään Suomen yliopistoissa tämänlaisia perusasioita olisi jauhettu suomen opiskelijoille...
Mä olen opiskellut suomen kieltä, en ruotsia tai skandinaavisia kieliä. Joten ei, ei ole jäänyt kielihistoria väliin, kiitos kysymästä.
Onko sulla jääneet iltanapit väliin, vai mistä moinen aggressio?
Rupeat vielä nillittämään asiantuntijan kanssa?
Kuules, mitä olen sulle kertonut, on tämänhetkinen suomen kielihistorian käsitys. Ja ihmetellä täytyy, että rupeat väittämään minua vastaan, etkä katso niitä Tapani Lehtisen Suomen äännehistorian yms. monisteita ja ole vaiti.
Katsopa vaikka Jaskan esitystä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Suomensynty.html
Ja yleensäkin Jaskan kirjoituksia:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/
Ja pidä suus kiinni siihen saakka, kun olet näistä asioista saanut artikkelin julkaistua Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirjassa.
Sen siitä saa, kun yrittää auttaa... ärrinmurrin
vastauksiasi, ja mieti, miksi susta saa niin höyrähtäneen kuvan. Olisko se aggressio, jolla suhtauduit heti alusta alkaen syynä?
Tuo jostain lainaamasi juttu ja se, mitä kirjoitin kantakieistä (et lainannut kokonaan sitä, mitä kirjoitin) olivat ihan samaa asiaa: OIKEISSA kantakielissä oli murteita. Mä sitä paitsi kirjoitin tuon kantakielivastaukseni sille historioitsijalle, joka oli yksinkertaistaen sitä mieltä, että kantakielessä ei ollut murteita, vaan kantakieli eriytyi murteiksi.. Mutta se, mitä meillä on tänä päivänä jäljellä kantakielistä, on nuo rekonstruktiot, joissa murteet eivät näy.
Yritä nyt ymmärtää, etä mä kävin eilen keskustelua sun kanssa, en kaiken kirjoissa ja netissä julkaistun kielihistoriallisen tiedon kanssa.
Mus