Oliko Bulevardisurman pariskunta Maitobaarin jäseniä?
Uskonollista taustaa enemmänki, vaimo kuulemma kovin hoikka ja "luonnollisen näköinen", sulkeutunut jne. Otaniemestähän tekniikan opiskelijoiden piiristä tää lahko alunperin lähti...
Ei siis mitään tietoa asiasta, pelkkää pohdintaa taustoista.
Kommentit (22)
Mihin perustuu se, että maitobaarilaisten pitää täyttää tietyt painokriteerit?
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 11:00"]
Mihin perustuu se, että maitobaarilaisten pitää täyttää tietyt painokriteerit?
[/quote]
Lahkon johtajan mielenvikaisuuteen.
Se oli johtajan tapa testata ryhmän uskollisuutta ja kuuliaisuutta. Tietenkin.
Mutta jos lahkossa oli ainakin kolme lääkäriä niin miten he eivät puuttuneet tuohon painovaatimukseen? Edes lasten kohdalla.
Kaikki maitobaarilaiset ovat nykyään kusrannusosakeyhtiö koivuniemellä töissä, eli tuskin oli... ellei ollut joku vanha jäsen.
Vauvan oma koulu
Aika-ajoin minulta kysytään, että kuinkas se uni- ja huutokoulu menikään, kun meillä on nyt ongelmia öin ja päivin tai vain öisin huutavan lapsen kanssa. Se meni näin:
Ensimmäinen askel: Parannus. Olen hyvä äiti ja minulla on hyvä lapsi. Karjuva pikkuinen tuon helposti kurjan riittämättömyyden tunteen tai jopa ajatuksen, että onpas tuo lapsi hankala.
Toinen askel: Varmistetaan, että vauva on terve eikä huuda kipua tai kutinaa: tarkistutetaan vauvan korvat ja jos iho on kuiva tai rikki, pidetään huolta rasvaamisesta. Huomasin kerran kauhukseni, että pikku N-vauvan huudon syynä olikin spontaanisti puhjennut korva, lakanoissa ja korvakäytävässä oli verta. Tehostettu rasvaaminen auttoi N:n (VAUVAN NIMI) yöheräilemisissä.
Kolmas askel: Vakiinnutetaan vauvalle sopiva syömisrytmi, ei tisua jatkuvana keinona saada lapsi hiljaiseksi. Ruokitaan iltaa kohti tihentyvästi. Pidetään rytmistä kiinni. Näin varmistuu, että lapsi ei huuda nälkäänsä.
Neljäs askel: Opetetaan vauvalle, että huutaminen ei ole normaalitila. N:n kohdalla se kävi päivällä näin: Pidin tyttöä sitterissä huutamassa tunnin, pari. Hengailin itse lähistöllä, kävin välillä ottamassa katsekontaktin jutellen ja hymyillen ystävällisesti. Kun N välillä hiljeni, otin hänet syliin pieneksi hetkeksi ja annoin paljon positiivista palautetta. Positiivinen palaute on tärkeää, ettei lapsi koe koulutusta hylkäämiseksi.
Viides askel: Opetetaan vauvalle, että kun illalla mennään sänkyyn nukkumaan, niin huonepalvelu on päättynyt ennen seuraavaa syöttöä. Vauva vaatii ensin huudollaan äitiä takaisin, mutta kun palvelua ei tule, vauva oppii, että yöllä tosiaan nukutaan. Jos Jeesus niin johtaa, vauvaa voi välillä käydä hyssyttelemässä.
Virkeää vauvaa ei kannata panna sänkyyn. Jos nukkumaanmenoaika on venynyt myöhäiseksi, siirretään sitä noin tunti per ilta aikaisemmaksi.
Joku voi kysyä, että eikö se ole kauheaa noin huudattaa vauvaa. Kokemukseni mukaan ei. Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, kun huomaa vanhempien asettavan rajat. Toisaalta koulun vaihtoehtona on se, että huutava pätkä kiristää koko perheen hermoja ja ilmapiiriä, johon vauva kyllä itsekin reagoi.
Otin tavaksi kylvettää N:n ennen nukkumaanmenoa. Se väsyttää vauvaa mukavasti, tarjoaa yhteisen iloisen hetken ja vauva alkaa ehdollistua: hyvä kylpy, sitten mennään nukkumaan. Kylvyn jälkeen peittelin tytön hellin sanoin ja hymyillen sänkyynsä. Siitä alkoi heti kova huuto, joka jatkui tunteja. Tässä tulee esille, miksi parannuksenteko on koko prosessin ensimmäinen askel. Ilman sitä nikottelevan vauvan itkun kuunteleminen tunti toisensa jälkeen käy ylivoimaiseksi.
Kuudes askel: Don´t give up! Joku kertoi luopuneensa kolmen viikon kohdalla, joku oli yrittänyt parina iltana ja sanoi sitten, ettei se tällä lapsella onnistu. Meillä kovin koulutusvaihe kesti noin kolme viikkoa ja sen jälkeen kului vielä kaksi viikkoa ennen, kuin N oli oppinut pois huutamistavasta. Kouluvaihetta helpotti se, että saatoimme panna vauvan sängyn kodinhoitohuoneeseen ja vetää yöllä makuuhuoneiden ovet kiinni. Korvatulppiakin voi käyttää.
Viiden viikon tiukan koulutuksen jälkeen N-tyttömme oli oppinut uudet uni- ja elämäntavat. Sama sitkeys, joka toi elämän alkuviikkoina esiin väsymättä huutavan pätkän, tulee nyt esiin ihailtavina ominaisuuksina opetella pian kävelemään, opetella puhumaan tai ylläpitää läheistä suhdetta tärkeiden ihmisten kanssa. Kiitos Herralle ihanasta N:stä, kiitos uni- ja huutokouluviikoista ja kiitos X:lle (LIIKKEEN JOHTOHAHMO) joka antoi lähtösysäyksen prosessille.
tosi hyvä arvaus. ja tässä ei ole mitään sarkasmia. Kuulostaa mahdolliselta.
- Otaniemestä niitä jäseniä pokaillaan...
- vaimo oli naapurin mukaan hoikka ja luonnollisen näköinen = maitobaarin vaatimus vaimoille
- vaimo oli kotona = -"-
- mies oli hoikka= vaatimus miehille
Se selittäisi kaiken...
kuulostaa loogiselta, VARSINMKAAN kun motiivia ei ole saatu selville
vaikka kuuluisivatkin tai olisivat kuuluneetkin Maitobaariin, eihän se sinänsä henkirikosta selitä mutta voisi olla yksi taustatekijä; liiat yhteisön paineet tai vaatimukset tai toisaalta ero/erottaminen yhteisöstä tms.
Maitobaari ei ole mikään salaseura, joten kyllä varmaan ainakin vanhemmat tietävät, jos ovat olleet siellä. Mutta eivät kaikki hoikat ja luonnolliset ihmiset ole maitobaarilaisia. :) Sitä paitsi jonkun mielestä kaikki häntä hoikemmat voivat olla hoikkia.
että maitobaarin keskustelusivut eivät aukea ainakaan mulla
koivuniemeläiset. En tiedä toimiiko enää, kun joutuivat julkisuudessa valokeilaan vastaamaan teoistaan.
Maitobaarilaisilla on ollut pitkään hyvin tiukat rajat sille, kuinka paljon saa ottaa velkaa. Lisäksi sisäpiiriläisistä miehistä suurin osa on ollut töissä johtajan firmassa, jonka palkat ovat tunnetusti olleet huonoja. Näillä perusteilla olisi aika kummallista, jos maitobaarilaisella olisi ollut varaa asua Bulevardilla.
Myöskään perheen lasten ikien perusteella ei ole todennäköisestä, että perhe olisi kuulunut maitobaariin. Maitobaarilaisilla nelikymmpisillä on tyypillisesti paljon vanhemmat lapset (tai ainakin osa perheen lapsista on vanhempia).
että maitobaarin keskustelusivut eivät aukea ainakaan mulla
Miksi sinne ei pääsisi?
Itse vain pari vuotta nuorempana entisenä teekkarina voin kyllä sanoa, ettei siellä Otaniemessä 90-luvulla enää mitään maitobaaria ollut. Lahko on vanhempi.
http://www.maanantaipiiri.info/keskustelu/