pitääkö mielestäsi puolisosi olla ns. paraa kaverisi?

Mun parhaat kaverit on aina olleet naispuolisia. Aviomies on aviomies ja lasten isä.

mutta meillä niin ei ole koskaan ollut. Kun rakastuttiin, rakastuttiin varmaan molemmat niihin piirteisiin joita itsessä ei ole. Minä miehen seikkailupuoleen, josta se siinä vaiheessa oikeasti halusi jo vähitellen eroon, ja mies minun jalatmaassa-puoleeni, jonka vanki tunnen itse olevani.



Ensin oli valtavan romanttista ja kiihottavaa, nyt vuosikymmen siitä eteenpäin harmittaa usein että ollaan niin erilaisia. Melkein mieluummin asuisin parhaan kaverini kanssa, joka siis on vanha koulukaverini ja läheisempi kuin koskaan.

Toisaalta se voi olla esteenä suurelle intohimolle ja "eläimellisyydelle", mutta toisaalta on ihanaa elää sellaisen ihmisen kanssa, jonka seurassa aidosti viihtyy hyvin ja on myös se henkinen yhteys.

Haluan, että mies on se kenen kanssa voin puhua kaikesta, joka jakaa arvomaailmani, ymmärtää minua jne

mutta mulla tilanne on vähän niin. ja täytyy sanoa, että suhde toimii ja viihdymme yhdessä. on yhteinen arvomaailma, pitkälle yhtenäisiä mielipiteitä. hyvä näin, olen erittäin tyytyväinen ja näin on helppo elää ja olla.