Naapureille virpomisesta tuli juttu mieleen
Joku vuos sitten käytiin virpomassa naapureita. En tiennyt erään olevan helluntailainen. Nainen ei ensin nähnyt, että minä seison tiellä odottamassa lapsia. Alkoi huutamaan, että virpominen on syntiä ja noidat joutuu helvettiin ja Jumala tulee ja rankaisee yms.
Keräsin lapset äkkiä kasaan ja kiitin ja häivyimme.
Emme sen jälkeen enää virponeet siellä ja lapset ei keskenäänkään siellä enää käyneet.
Naisella kuoli mies pari vuotta sitten. Eikös vain tullut minulle ruinaamaan, että miksi lapsemme eivät hänen luona käy virpomassa kun hän on niin yksinäinen ja kukaan ei hänestä välitä ja kukaan ei käy muutenkaan hänen luonaan.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Kommentit (6)
Toivottavasti kerroit olevasi pahoillaan hänen miehensä kuolemasta, ja naisen yksinäisyydestä muistuttaen häntä sitten eräästä kauniista pääsiäispäivästä, jona hän uhkasi lapsia helvetin tulella.
Typerät hihhulit. Jättäisivät edes lapset ulkopuolelle sekoiluistansa...
Sitä minäkin ihmettelin, että miten se pää niin kääntyi kun uhkaili ensin lapsiamme helvetillä kun virpovat. Tuli tuohon pihatiellemme kysymään, että miksi lapsemme eivät virvo hänelle. Ja muutenkin valitteli yksinäisyyttään, että kukaan ei käy hänen luona.
No eipä tosiaan ole tullut mieleen jutella itsekään hänelle sen jälkeen kun helvetillä uhkaili. Naapurustomme on muuten suht tiivis ja naapurit ovat keskenään tekmisissä. Käymme kahvilla kesäisin toisten terasseilla yms. mutta tätä naista en taatusti kutsu ikinä meille kahville, vaikka terassillamme muut naapurit istuisivatkin.
kukaan yksinäinen ei pyydä virpojia ovelleen. Mitä seuraa niistä on? Maksullisia lapsia.
Jos minun lapseni olisivat kokeneet tuollaista ja sama nainen olisi sitten ihmetellyt, niin olisin kauniisti muistutellut tuosta vuodesta, kun uhkaili helvetillä jne. Sitten olisin kauniisti kysellyt, että onko mieli muuttunut?
Voihan olla, että nainen oli tuoloin jotenkin henkisesti sairas ym.
että ei kai ne tule, kun viimeksi uhkailit helvetillä ja huusit kuin mielipuoli.
Että menisitkös itse sellaiseen paikkaan, häh.
Mutta minua ärsyttää lähinnä se, että kun asuivat miehensä kanssa kahdestaan (lapseton pari) oltiin niin leveitä sen uskontonsa kanssa ja tuomittiin muita ja muutenkin oltiin niin tylyjä ja tympeitä ja parempia.
Nyt kun on yksin ja yksinäinen ja tarvitsisi apua omakotitalon pitoon ja muutenkin seuraa niin kyllä nyt kelpais lapset virpomaan ja muutenkin seuraksi. Kummasti se lasten helvettiin menokin unohtui kun tarvitsisi ilmaista naapuriapua ja seuraa.
En alkanut hänelle selittämään mitään. Hymyilin vain kauniisti ja sanoin, että pitää kysyä lapsilta ensi vuonna, vieläkö virpovat ja haluavatko käydä sinun luonasi. Tiedän, että eivät halua.
No jaa, ei tällä tarinalla sen kummempaa merkitystä ollut. Mutta tuli juttu vain mieleen kun tuolla joku helluntailainen kertoi, että hänen lapset saa virpoa. Niin moni asia ja mielipide muuttuu kun tarvitseekin toisia ihmisiä avuksi ja jää yksin. Kun se Jumala ei niitä pihoja kolaa ja taloremonteissa auta ja ole kahviseurana jne.. Niihin tarvitaan meitä ihmisiä ja jopa meitä vääräuskoisia tai uskonnottmia.
kukaan yksinäinen ei pyydä virpojia ovelleen. Mitä seuraa niistä on? Maksullisia lapsia.