Ärrrrrrsyttävä "ystävä"

ens kerralla valehtele niin paljon kuin jaksat..

itse en enää vastaa kuin että hyvin, entä itse?



en aio olla enää se joka kertoo pitkästi omasta elämästään ja muutenkin, miksi olla kavereita?

..huonoa. Niin sais jotain juoruttavaa tai vois olla itseensä tyytyväinen. Taidan jättää seuraavalla kerralla vaan vastaamatta mitään.

otti aina yhteyttä varsinkin, jos taka-ajatuksena oli hyötyä jotenkin. Olen matkustellut aika paljon ja asunut monessa paikkaa ympäri maailmaa. Aina jos tämä tyyppi etsi paikkaa, jossa punkata, niin jopas alkoi soitella tms. kysellä, että tunnenko sieltä tai sieltä ketään kenen luona voisi yöpyä.

Aina sitten järjestelin kaikkea ja halusin olla ystävällinen.



Ärsytti paljon kun sitten jos itse otin yhteyttä häneen, niin vastaus oli nihkeää.



Kuuntelin monesti hänen vuodatustaan ja ongelmiaan. Aina jos minulla oli joku ongelma, niin en saanut mitään vastakaikua.



Ja juuri noinkin miten ap:lla niin meilläkin oli niin, että kun tyyppi otti yhteyttä ja kyseli mitä kuuluu, ja jos vastasin pitkästi takaisin, en saanut koskaan vastausta takaisin.



Jos taas hän laittoi pitkän viestin ja vastasin siihen, niin sitä asiaa sitten vatvottiin kilometri kaupalla.

Mun mielestä nämä "unohdetut" ystävät voisivat mennä ihan itseensä ja ymmärtää että ei oikeaa ystävyyttä unohdeta vahingossa, kyllä sitä on kasvettu eroon ja ihan syystä.

niin tutulta kuulostaa. Ei olla kavereita enää...

otti aina yhteyttä varsinkin, jos taka-ajatuksena oli hyötyä jotenkin. Olen matkustellut aika paljon ja asunut monessa paikkaa ympäri maailmaa. Aina jos tämä tyyppi etsi paikkaa, jossa punkata, niin jopas alkoi soitella tms. kysellä, että tunnenko sieltä tai sieltä ketään kenen luona voisi yöpyä. Aina sitten järjestelin kaikkea ja halusin olla ystävällinen. Ärsytti paljon kun sitten jos itse otin yhteyttä häneen, niin vastaus oli nihkeää. Kuuntelin monesti hänen vuodatustaan ja ongelmiaan. Aina jos minulla oli joku ongelma, niin en saanut mitään vastakaikua. Ja juuri noinkin miten ap:lla niin meilläkin oli niin, että kun tyyppi otti yhteyttä ja kyseli mitä kuuluu, ja jos vastasin pitkästi takaisin, en saanut koskaan vastausta takaisin. Jos taas hän laittoi pitkän viestin ja vastasin siihen, niin sitä asiaa sitten vatvottiin kilometri kaupalla.

Joka kyseli kuulumisia ja lasten kanssa pärjäämisestä. Sit ehdotti itse tapaamista ja perui sen sitten itse viime tinkaan. Sit piilotti fb:n seinän yks kaks, jolloin poistin kavereista ja ajattelin hänet unohtaa. Jälkeenpäin olen kuullut, että hällä ollut aika vaikeeta lapsiensa kanssa. Kateus tai mikä lie, ehkä elämäni vaikutti liian ruusuiselta.

tuollaisia ystäviä ja olen myös itse ollut tuollainen! Jos ystäväni käyttäytyy pitkään noin ajattelen yleensä, että ystävyytemme vetää viimeisiään tai henkilöllä on erityisen vaikea elämäntilanne. En silti yleensä "hylkää" ketään; minuun saa vapaasti ottaa yhteyttä kun siltä tuntuu. Toisaalta mietin kyllä tarkkaan, kuinka paljon itsestäni kerron, jos ystävyys on häilyväistä.



Minulla tuollainen käytös liittyi erittäin vaikeaan elämäntilanteeseen. En olisi millään jaksanut tavata ketään perheen ulkopuolista, mutta en myöskään menettää vanhoja ystäviäni. Siksi pidin yhteyttä harvakseltaan, vaikka oikeastaan voimia siihen ei ollut. Ihme kyllä, lähes kaikki ystävyyssuhteeni säilyivät.