naapurikeskustelua..

Sain kutsun naapurini (melko rikas) pääsiäisjuhliin luultavasti siksi että meidän lapset ovat keskenään hyviä ystäviä ja hänen lapset viettävät usein meillä aikaa ja minä kuskaan lapsia mm. uimaan, luisteleen yms..



Siellä puhe kääntyi tietysti jossain vaiheessa minun työhöni, eli olen kaupassa joka arkipäivä 6-14. Naapuri ystävineen vihjaisi minullle ttä vielä ei ole liian myöhästä minunkaan opiskella itselleni parempaa ammattia????



Vastaukseni aiheutti suurta hämmästystystä kun sanoin että minulla on jo paras työ mitä voin itselleni kuvitella. Joka viikonloppu vapaa, ei mitään tressiä kotona töistä, kivat työajat eli jää aikaa paljon lapsille, palkka niin hyvä että se riittää sellaiseen elämään kun me haluamme.



Kyllä siinä jäi parilla mammalla suu auki jotka olivat ennen minun kertomustani päteneet johtaja/päällikkö titteleillään ja "valitelleet" kun kaikki aika kotona menee seuraavan palaverin suunnittelemiseen mutta ne kaksi etelän matkaa vuodessa sekä mökki Rukalla (missä ehditään viettään 1-2 viikonloppua) sitten korvaa kaiken.



Itse en vaihtais työtäni tuollaiseen vaikka palkka olis 20 000e kuukaudessa. Mihin helkkariin tarvii rahaa jos sen ansaitakseen tarvii hermoilla niin paljon töissä että jokainen loma on niin sanottu "hermoloma?" Ja mistä ihmeestäö pitäs olla kateellinen?