Lohtusyöminen on kuin alkoholismi väitteet. Tässä oma tarinani.
Olen entinen alkoholisti, lopetin juomisen mutta pikkuhiljaa aloitin lohtusyömisen. Nyt terapian ja ravitsemustareapian kanssa yritän lopettaa lohtusyömistä ja voin kertoa, että se tuntuu siltä kuin lopettaisin juomista uudelleen...
Halusin jakaa tämän kokemukseni kun luin täällä eräs pävä keskustelun jossa käytiin kiivasta keskustelua tunnesyömimisestä,ahmisesta ja siitä voiko sitä verrata huumeriippuvuuteen tai alkoholismiin. Oman kokemuksen perusteella sanon että voi. todella.
Kommentit (24)
kai sitä pitäisi mennä ammattiauttajalle, mut miten siihen saisi rohkeutta ja löytäisi heti hyvän. Tiedän jos eka on kamala, se tyssää siihen.
Tuntuu, että olet jo päässäsi luonut suunnitelman, että se ammattiauttaja on kamala ja siihen kaikki sitten tyssää. Ajattele positiivisesti ja anna auttajalle mahdollisuus.
Aloitin kk sitten liikuntaharrastuksen, ja tämän kuukauden aikana mun ei ole tarvinut lohtusyödä... liikunnan tuoma hyvä olo korvaa sen, mitä hain herkkuja syömällä.
Suunnittele sunnuntaina seuraavan viikon ruokalista jokaiselle päivälle: aamupala, lounas, päivällinen (+välipalat ja iltapala). Tee suunnitelmasat niin monipuolinen ja kattava, että varmasti pysyt kylläisenä niillä ruuilla.
Tee seuraavaksi ostoslista, johon merkitset mitä tarvitsee ostaa kaupasta. Maanantaina menet kauppaan ja ostat listalla olevat tarvikkeet.
Syö vain ruokalistalla olevia ruokia. Älä käy kaupassa muina päivinä.
ole läheisriippuvuus? Eli teidän pitää parantaa se läheisriippuvuus, niin tulette toimeen muiden riippuvuuksien kanssa.
Näin Tommy Hellsteniä lukeneena.
Jonkun kohdalla näin voi olla, mutta esimerkiksi joillakin ihmisillä on selvästi korkeampi alttius alkoholiriippuvuudelle geeniperimässään. Ehkä joillakin on persoonassaan taipumus myös läheisriippuvuuteen.
olla väärässä. Puhun siitä, mitä olen Hellstenistä ymmärtänyt, en siis vanno Raamatulla mitään.
Eli kun ihmisellä on taipumus riippuvuuteen, niin se riippuvuus ei koskaan häviä. Kun joku pääsee lohtusyömisriippuvuudesta eroon, hänestä voi tulla urheiluhullu tai siivoushullu. Ei riippuvuus pysyy aina, eri muodoissa.
Riippuvuuksien taustalla on läheisriippuvuus, eli lapsuudessa on ollut ilmiö, virtahepo, joka ei ole antanut lapsen olla lapsi. Tyypillisesti näitä ovat vanhemman alkoholismi, mielisairaus, vanhempien persoonallisuushäiriöt tai ahdasmielinen uskonnollisuus.
Läheisriippuvuus-sana ymmärretään monella eri tavoilla. Minä puhun käsitteestä, josta nimenomaan Tommy Hellsten puhuu.
Isäni on alkoholisti, ja hänenkin isänsä oli siihen kallellaan. Minä en juo alkoholia oikeastaan koskaan, kun ei tule hyvää oloa siitä, en polta, enkä juo edes kahvia. Vältän lääkkeitä, eli en joka kipuun ota särkylääkettä. Mutta suklaa on vienyt minut turmioon, jos yritän olla syömättä suklaata, korvaan sen muulla hiilarimössöllä.
En ahmi ruokaa tai mitään, mutta suklaata menee 100g levy kertaistumalta.
Paino pysyy 130kg sitkeästi, olen yrittänyt aloittaa karppaamista, mutta sokerin pois jättäminen on niin vaikeaa. Jo 20 vuotta on ollut niin että joskus on pakko mennä keskellä yötä huoltoasemalta hakemaan suklaata, tarve on niin kova, eikä mene millään ohi.
Se ei selitä kaikkea riippuvuutta. Riippuvuusgeeni on jo löydetty. Toisilla vaan on taipumus jo perimässä.
Se ei selitä kaikkea riippuvuutta. Riippuvuusgeeni on jo löydetty. Toisilla vaan on taipumus jo perimässä.
että se riippuvuus syntyy. Ei kaikilla riippuvuusgeenin omaavalla ole riippuvutta.
On allergioillakin se allergiageeni, mutta jotain tapahtuu, että allergia toisinaan puhkeaa, toisinaan ei.
Läheisriippuvuus on yksi selitys.
Se ei selitä kaikkea riippuvuutta. Riippuvuusgeeni on jo löydetty. Toisilla vaan on taipumus jo perimässä.
että se riippuvuus syntyy. Ei kaikilla riippuvuusgeenin omaavalla ole riippuvutta.
On allergioillakin se allergiageeni, mutta jotain tapahtuu, että allergia toisinaan puhkeaa, toisinaan ei.
Läheisriippuvuus on yksi selitys.
Tuskin sillä yhdellä on ollut alkoholisti-isä ja muilla ei.
Se ei selitä kaikkea riippuvuutta. Riippuvuusgeeni on jo löydetty. Toisilla vaan on taipumus jo perimässä.
että se riippuvuus syntyy. Ei kaikilla riippuvuusgeenin omaavalla ole riippuvutta.
On allergioillakin se allergiageeni, mutta jotain tapahtuu, että allergia toisinaan puhkeaa, toisinaan ei.
Läheisriippuvuus on yksi selitys.Tuskin sillä yhdellä on ollut alkoholisti-isä ja muilla ei.
On aivan eri asia syntyä perheen esikoiseksi tai kuopukseksi. Varsinkin, jos lapsille on iso ikäero, on lapsuudenkokemukset erilaisia, koska vanhempien elämä on erilaista. Kolmantena vielä oma sisäinen herkkyys vaikuttaa: toiset ovat kovapäisempiä ja sisukkaampi, herkät ovat ne, jotka murtuvat.
tuota läheisriippuvuutta, sillä minulla on riippuvuus, joka vaihtaa muotoaan. Ollut mm urheilu, alkoholi, syöminen, netti... Kun yhdestä pääsen eroon, tulee toinen tilalle.
Mun isäpuoli oli juoppo, ei dokannut kotona, mutta se pelko oli sairasta, kun tiesi, että saattaa kohta tulla kotiin kännissä... Sitä huutoa ja mekastusta...
Läheisriippuvuus ei mitenkään selitä yhtään tuntemaani tapausta. Kyllä se syy on aina yksilössä itsessään, tapana reagoida asioihin.
Olen nyt itse lopettelemassa juopotteluani, ja olen aikas varma, että jonkun uuden riippuvuuden saan tilalle, ja syöminen se voi olla...
koska syömistä ei voi kokonaan lopettaa..
-toinen lohtysyöjä, joka on nyt 3 viikkoa onnistunut pitämään itsensä kurissa ja nuhteessa
surullisena. Kun olen iloinen, ruoka maistuu.
kolmonen puhuu myös asiaa. alkoholisti voi elää iman viinaa ja huumeiden käyttäjä ilman huumeita, mutta syömishäiriöinen ei voi elää ilman ruokaa.
Onneksi ruoka ei ole niin tappavaa kuin edellä mainitut. Lipasahduksia tulee 2paranemisen" jälkeen herkästi.
Mutta en ole vielä pysynyt lohturuokailua lopettamaan. Aina kun tuntuu, että on ollut vähänkin raskaampi päivä, ja pienten lasten kanssa sellaiselta tuntuu joka ikinen päivä, lohdutan ja palkitsen itseäni herkuttelemalla ja hyvällä ruualla.
Taidan olla tyypiltäni sellainen, jolle riippuvuussuhde muodostuu todella helposti. Mikäköhän riippuvuus iskee jos ja kun saan itseni irti lohturuokailusta.
ole läheisriippuvuus? Eli teidän pitää parantaa se läheisriippuvuus, niin tulette toimeen muiden riippuvuuksien kanssa.
Näin Tommy Hellsteniä lukeneena.
Itse olen ahintaakin läpikäynyt jo useamman vuoden, nyt vaihe on tasaantunut, mutta edelleen tulee aikoja jolloin menee viikko helposti ihan rempsalleen,lohdutellen ja palkiten itseään ruualla. Järki ei vaan tottele,tuntuu kuin aivot sumenisivat siinä kohtaa kun pitäisi ajatella järkevästi ja kieltää itseltään tämä mässäys, aivan kuin lääkitsisin itseäni sillä. Ap
tuo ei auta siihen himoon mitenkään. Ruokaa vaan on saatava.
Mä oikeasti voin pahoin jos en saa ruokaa.
Ei kai sitä mitään ongelmaa oliskaan jos pystyisi pitämään itsensä tuolalailla kurissa. Ei siihen mitkään listat auta.