Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koirankasvattajat/asiantuntijat

Vierailija
16.04.2012 |

Harkitsemme koiraa perheeseemme.



Kokemusta on sekä perheen isällä että äidillä, tosin usean vuoden takaa. Lasten aikaan ei koiraa ole perheessämme ollut.



Emme ole päättäneet vielä rotua. Eri vaihtoehtoja on mietitty, ja usein ne pysyvät samana muutaman viikon, kunnes löydämme (yleensä minä..) jonkun sittenkin paremman. Kiirettä emme asian suhteen pidä, vaan rauhassa mietiskelemme sopivaa rotua. Ajatuksissa on ollut niin collie, saksanpaimenkoira kuin labbiskin, jopa kultsi.



Mietin, kun en kovin paljoa noista jalostuksellisista asioista tiedä, mutta eikös a/a ja b/b lonkat ole hyvät? ja c-lonkat jo huonommat, niin miksi sitten kasvattajat teettävät pentuja myös c-lonkkaisilla? vai onko se toissijainen juttu, että jos koira muuten on hyvä, tervepäinen jne, niin ei ne hieman huonommat lonkat haittaa?



sitten, kun varsinkin sakemannin kasvattajat näyttävät olevan kovin vakavasti harrastavia, suojelua jne, niin miten he yleensä ottavat tällaisen perheen kuin me, eli on lapsia, ja koiran kanssa on tarkoitus kyllä harrastaa mutta että ihan suojelua tai kilpatasolla, sitä en usko että meistä siihen olisi. ja kuitenkin niitäkin koiria näkee ihan ns. kotikoirina, joiden kanssa ei vakavasti harrasteta mitään, niin mistä nämä ns. tavalliset ihmiset ovat sitten koiransa hankkineet? meille kuitenkin on ehdottoman tärkeää se, että kasvattaja on vastuuntuntoinen, eikä esim. myy pentuja kelle tahansa eikä teetä pentuja kenellä tahansa koiralla.



vinkkiä koirarodun valintaan? ja muutenkin mitä ottaa huomioon?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietin, kun en kovin paljoa noista jalostuksellisista asioista tiedä, mutta eikös a/a ja b/b lonkat ole hyvät? ja c-lonkat jo huonommat, niin miksi sitten kasvattajat teettävät pentuja myös c-lonkkaisilla? vai onko se toissijainen juttu, että jos koira muuten on hyvä, tervepäinen jne, niin ei ne hieman huonommat lonkat haittaa?

Asia ei ole ihan niin yksinkertainen että vain ko. koiran vanhempien lonkkatuloksia voisi tuijottaa. Ensinnäkin tosiaan lonkat ovat vain yksi jalostuskriteeri muiden joukossa. Toisissa roduissa lonkkaviat on suurempi ongelma kuin toisissa, ja lonkkien tärkeys korostuu niissä missä ongelmia on paljon. Toinen juttu on se että on ihan eri asia jos vaikka emä on C-lonkkainen mutta sen takana suvussa on hyviä lonkkia ja vain tämä yksi yksilö on ilmiasultaan hieman huonompi tuossa mielessä, kuin jos sen takana (ja ehkä pentujen isän puoleltakin) on paljonkin huonoja lonkkia. Osaava ja kokenut kasvattaja osaa miettiä näitä laajemminkin kuin vain katsoa isän ja emän terveystulokset.

Pitäisin lonkka-asiassa tärkeimpänä että noudatetaan Kennelliiton ja rotujärjestön jalostussuosituksia lonkkatulosten suhteen. Sama koskee muitakin rotukohtaisia terveystuloksia. Jos kiinnostusta löytyy enemmänkin niin Koiranetistähän näkee koirien suvun terveystuloksia ja vaikka saman kasvattajan aiempien kasvattien tuloksia niin kisoista kuin terveystarkastuksista. Mutta ei minusta välttämättä perus pennunostajan tarvitse sellaisiin perehtyä kauheasti jos ei muuten vaan kiinnosta.

Vierailija
2/9 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ovat huonot. Älkää ostako kasvattajalta joka käyttää c-lonkkaisia jalostukseen.



Sakemanneja on käyttö- ja näyttölinjaisia, ne näyttölinjaiset sopivat perhekoiriksikin, mutta niidenkin kanssa olisi hyvä harrastaa paljon. Ei siis tarvitse kilpailla missään suojelussa, mutta muuten monipuolisesti harrastaa sellaisia lajeja mitkä itseä kiinnostavat.



Saksanpaimenkoiria myydään paljon myös paperittomina, monilla voi olla näitä ihan kotikoirina mutta juuri millekään rodulle en suosittelisi pelkkää "sohvaperunan" roolia. Lähes kaikki suorastaan tarvitsevat jotain rodulle ja koiran luonteelle sopivaa harrastusta, ja vaikka pärjäisivät ilman niin koira on onnellisempi kun pääsee tekemään jotakin, ja tekemisellä tarkoitan sekä fyysistä että psyykkistä puolta.



Harrastaa voi toki ilman mitään suurempia tavoitteita itsekseenkin, jos tietää mitä tekee ja laji on siihen sopiva. Ja lajejahan on vaikka mitä: koiratanssi, canicross, jälki, toko, agility, erilaiset metsästykseen liittyvät, vesipelastus, kelkan/kärrin veto, taakanveto jne. jne.



Monet koirarodut ovat nykyään melko sairaita, joten on tärkeää että mikäli haluatte rotukoiran, ostatte sen kasvattajalta joka luonteen lisäksi on panostanut terveyteen. Saksanpaimenkoirissa on paljon luiskaselkäisiä ja enenevissä määrin huonohermoisia yksilöitä, joillakin toisilla lajeilla riesana on huonot lonkat sekä allergiat, muilla taas sitten vielä lisää ongelmia.



Kaikki mainitsemasi rodut sopivat kuitenkin lapsiperheeseen, paremmin voisin auttaa rodunvalinnassa jos tietäisin minkä luonteista koiraa etsitte ja mitä haluatte sen kanssa harrastaa? Minkä verran jaksatte panostaa vaikkapa turkin hoitoon, onko koiran koolla väliä, haluatteko aktiivisen ja älykkään koiran vai rauhallisemman ja "tyhmemmän" jne.?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tämä selvisi.



törmäsin tosiaan äsken netissä saksanpaimenkoiraan, joka aiotaan astuttaa. koiralla c/C lonkat, ja heti tuli mieleen, että miksi ihmeessä noilla lonkilla. mutta tosiaan, jos suvussa on hyvät lonkat (en sen kummemmin tutustunut sukuun) ja tulevalla isällä, niin miksikäs ei..



:)



ap

Vierailija
4/9 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin kannattaa katsoa rotujärjestön sivuilta JTO eli jalostuksentavoiteohjelma. Siellä on selvitetty yleensä ihan hyvin rodun sairauksista. Samaten kannattaa katsastaa, jos rodulla on jotakin suosituksia tai vaatimuksia jalostusyksilöille. Esimerkiksi omassa rodussani PEVISA (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma vai mikä se nyt onkaan) rajaa E-lonkkaiset ulos. Näitä koiria on rodussa ehkä 1%, joten kovin tiukka vaatimus tuo ei ole. D-lonkkaisiakin joku käyttää ja PEVISA sen sallii. Mutta tuon päätöksen tarkoitus onkin, että kaikki koirat lonkkakuvataan ja se arvostelu tulee myös omistajien tietoon ennen astutusta (ja pennunostajille ennen pentujen myyntiä), se raja-arvo on ikään kuin toissijainen tässä kuviossa, ja rajaa vain kaikkein äärimmäisimmät tapaukset pois. Jalostustoimikunta kuitenkin toisaalla suosittaa (suositus ei ole vaatimus), että esimerkiksi C-lonkkainen yhdistettäisiin vain A-lonkkaiseen, vaikka PEVISAhan tätä ei vaadi.



Nyt sitten toinen hyvä tutustumispaikka on KoiraNet. Sieltä valitaan rotu, ja sitten katsotaan vaikka terveystilastot. Sen perusteella voi sitten koittaa arvioida, onko rodun lonkkatilanne sellainen että C-lonkkainen on ihan ok A:han yhdistettynä, vai onko C-lonkkainen sieltä huonoimmasta päästä (jolloin sitä ei ehkä silloin kannattaisi käyttääkään).



Mutta nämä koirajutut on sellaisia toisaalta-toisaalta-asioita. Teilläkin ehkä noista roduista voi olla, että se oikean kasvattajan löytäminen on tärkeämpi tekijä kuin oikean rodun valinta. Monen rotuinen koira voi olla sopiva, mutta jos ei itse ole ihan varma, kannattaa tutustua kasvattajiin ja koittaa löytää sellainen, jonka koirat tuntuvat siltä että ne teille voisivat sopia. Ja että kasvattaja ymmärtää teidän lähtökohdat. Suojelua harrastava kasvattaja varmaankaan ei myy teille koiraa, koska harrastaviakin koteja olisi tiedossa, tai jos myy, niin sitten ne ei pennut ei ehkä ole kelvanneet jostain syystä muille suojeluharrastajille.









Vierailija
5/9 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin käykää katsomassa pentuja niiden syntymäkodissa.

Kiinnittäkää huomiota siihen saavatko pennut olla emonsa kanssa ja kasvattajaperheen ihmisten kanssa.



Myös huomio emoon, onko rohkea, kuinka suhtautuu vieraisiin ihmisiin. Tämä on äärimmäisen tärkeää, koska pennut oppivat tuossa vaiheessa emoltaan kaiken. Jos emokoira jotenkin mietityttää tai emoa ei haluta näyttää pentujen katselijoille, niin kiitos ei.

Vierailija
6/9 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nostan vielä, jos joltakin tulisi lisää kommenttia.



Ja kertokaa tuosta sakemannista, kuka sellaisen omistaa/on omistanut tai muuten on kokemusta.



Miten paljon se vaatii? Liikuntaa? Aivotyöskentelyä?



On jotenkin niin upea rotu, ja etsitään sellaista rotua, joka toimittaisi _sivuvirkaa_ talonvahtina/vahtikoirana. eli lähinnä se, että koiran ollessa esim vapaana pihalla rajaa turhat vieraat (kaupustelijat jne) pois jo pelkällä olemuksellaan ja ulkonäöllään. ei siis tarvitse oikeasti olla mikään vartiokoira, joka ei päästä ketään tontille. siksi tuon kultaisennoutajan jo rajasin pois. musta labbis, ehkä varsinkin isokokoinen uros, voisi myös olla "pelottavan" näköinen.



jos mies on poissa, on hieman turvaton olo, asutaan sen verran syrjässä. se on yksi syy koiran hankintaan.



mutta haluamme ensisijaisesti kaverin ja motivaattorin liikuntaan ja harrastuskaveria, ja lapset on haaveillut vuosia jo koirasta.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli lähinnä se, että koiran ollessa esim vapaana pihalla rajaa turhat vieraat (kaupustelijat jne) pois jo pelkällä olemuksellaan ja ulkonäöllään. ei siis tarvitse oikeasti olla mikään vartiokoira, joka ei päästä ketään tontille. siksi tuon kultaisennoutajan jo rajasin pois. musta labbis, ehkä varsinkin isokokoinen uros, voisi myös olla "pelottavan" näköinen.

koiran hankintaan.

ap

ajatuskatkos. kultsi ei siis ole koira, joka ei päästä ketään tontille, vaan tarkoitin tässä sitä, että kultsia tuskin kukaan "pelkää" tai kunnioittaisi, jos se olisi tuossa pihalla, varmaan vaan kaupustelijatkin kävisivät silittämässä sitä.. :D varmaan tajusitte, mutta halusin korjata.

tämä on siis mielikuvani, saksanpaimenkoiraa ja esim mustaa labbista saatettais jo kunnioittaakin, eikä niin helposti tulla pihalle (itse esim en lähestyisi vierasta saksanpaimenkoiraa, vaikka koiraihminen olenkin, kultsua jo voisin mennäkin silittelemään), olenko oikeassa?

ap

Vierailija
8/9 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisitko harkita kotikoiraksi esim värivirheellistä tai kivesvikaista koiraa? Sellaisia "pikkuvikaisia", mutta muuten terveitä ja paperillisia rotukoiria voi saada vähän edullisemmin, eikä kasvattaja useinkaan vaadi että niitä käyttäisiin tai näytettäisiin missään, ainakaan virallisilla kisa-areenoilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
16.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

t ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi viisi