Lue keskustelun säännöt.
Voinko pyytää apua? Olen 16-vuotias...
08.04.2012 |
Haluisin pyytää teiltä apua, koska minulla ei ole ketään, kelle puhua. Mulla ei ole kavereita, en oo ikinä seurustellu, paitsi kerran... Kaksi poikaa kilpaili, että kumpi uskaltaa olla mahdollisimman ruman tytön kanssa viikon ajan. Olin tällöin 14-vuotias. Rakastan vanhempiani todella paljon ja myös pikkusiskoani, joka on 12-vuotias, mutta hän ei lähes ikinä ole kotona. Kyläilee niin paljon. Olisi muutenkin mukavaa saada hieman omanikäistä seuraa.
En ole ikinä ollut mikään kauhean lihava (ainakaan omasta mielestäni), mutta olen todella lyhyt. Olen 157cm pitkä ja painan 49-50 kg. Pituuskasvuni on loppunut. Vanhempani eivät jostain syystä pysty hyväksymään, että pituuskasvuni on loppunut. He kai odottivat minusta yhtä pitkää, kuin joku malli.
Minulla oli viimeksi todella hyvä ystävä ollessani 10-vuotias. Olisi ihanaa, jos joskus saisin hyvän ystävän, jonka kanssa olla kahden ja tehdä mukavia asioita. Silti ei ole! Olen omasta mielestä erilainen (tyylini on erilainen jne) ja ajatusmaailmani poikkeaa muiden ajatusmaailmasta todella paljon. Olen kiusattu koulussa jo pitkään. Kiusaaminen alkoi 9-vuotiaana. Käyn säännöllisesti psykologilla, mutta hänen mielestään kaikki on kunnossa.
Vanhempani eivät juuri välitä kiusaamisesta. Olen useasti kuullut heidän suustaan sanat: "Ei haukku haavaa tee". Mielestäni kyseinen lause ei pidä paikkansa. Olen ihan rikki, mutta he eivät nähtävästi sitä tajua. Äitini loukkaantuu joka ikisestä asiasta. Hän lässyttää minulle ja kerran alkoi hieroa mun ohimoa. Sanoin, että voitko lopettaa, kun mun päätä vähän särkee, niin äiti lähti heti pois ja tuli takaisin vasta keskiyön jälkeen. Lisäksi hän väittää, että minä loukkaantuisin helposti. Päivät pitkät saan kuulla häneltä vittuilua, ja sitten, kun menetän hermoni ja huudan, että voitko olla jo hiljaa, niin äitin sanoo vaan: "Mua pelottaa puhua sulle, kun sä aina suutut kaikesta."
Isäni taas pitää minua lihavana ja pakottaa urheilemaan. Oksensin kerran, kun juoksin ja hän vain tokaisi: "Nyt treeni on kerrankin mennyt perille!" Eikä tämä ollut edes vitsi häneltä. Hän määräilee minun syömisiäni ja tekee rajoituksia, vaikken syö todellakaan epäterveellisesti. Syön paljon vihanneksia, enkä herkuttele, kun joskus. Nyt aion jättää senkin pois isäni takia. Rakastan isääni todella paljon, ja hän on elämäni tärkein ihminen, mutta luulen, etten merkitse hänelle mitään.
Haluaisin olla niin kuin muut nuoret. Haluaisin mennä ulos kavereiden kanssa, discoon, kaupungille, juhliin, haluaisin, että minut kutsuttaisiin joskus edes synttäreille. Haluaisin seurustella ja haluaisin olla rakastettu. Mutta en ole. Kaikki vihaavat minua, vaikka en ole tehnyt heille ikinä mitään pahaa. Miksi? Haluaisin apua. Olen yrittänyt puhua perheasioistani psykologille, mutta hänen mielestään kaikki on 100% kunnossa.
Kommentit (11)
Kuulostaa ihan joltain 12-14-vuotiaan kirjoittamalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
edelleen terapiassa ja vaikka koulukuraattorilla. Todennäköisesti sinulle tekee hyvää irtaantua vanhempiesi vaikutuksesta mahdollisimman pian, vaikka heti 18-vuotiaana. Vanhempasi eivät kuulosta henkisesti terveiltä. Tsemppiä.
...niin helposti joutuu olemaan yksin. Niin siinä vaan käy, että ei ole helppo löytää itsensä kaltaisia kavereita.
Hanki harrastuksia, joissa tapaisit muita kaltaisiasi. Olipa se sitten perhosten keräily, miekkailu tms.
Oletko kertonut psykologille urheilemaan pakottamisesta ja suorarajoitteista? En tässä ovat oikeastaan ainoa juttu, joka ei ole ihan normaalin rajoissa. Paitsi sinun heikko itsetuntosi.
Eli oletko sä vielä ysillä? Valitse jatko-opiskelu paikka niin että saat kertaheitolla elämänmuutoksen. Eli toiselle paikkakunnalle uusien ihmisten joukkoon ja saat ihan uuden alun! :) Uudessa koulussa sulla ei sitten oo enää mitään ''leimaa'' mikä nykyisessä on. rohkeutta!
vieläkö olet tekemisissä vanhempiesi kanssa?minkälainen äiti olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäpä jos tulostaisit tänne lähettämäsi viestin kotona tai koulussa paperille, ja veisit sen seuraavan kerran psykologille. Ehkä hänkin näin ymmärtäisi, että olet tosissasi. Asiat ei ole kunnossa silloin, jos tuntuu sille että joku on pielessä.
vaikka se tuntuukin hyvältä. Teet elämäsi itse, pakottaudu ihmisten pariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on sinun elämästäsi. Ehkä olet masentunut? Tuo isäsi juoksuttaminen ja syömistesi vahtiminen ei ole normaalia käytöstä vanhemmalta. Sinun kannattaisi puhua siitä jossakin. On selvää, että se loukkaa ja stressaa sinua. Samoin kiusaaminen sattuu aina, oli sitten kyse "pienestä" tai vakavasta kiusaamisesta. Oletko puhunut opettajalle tai vaikka koulun terveydenhoitajalle asiasta? Ehkä he voisivat auttaa.
Muista, että olet arvokas juuri sellaisena kuin olet ja aivan varmasti sinäkin olet hyvä jossain. Ole rohkeasti oma itsesi ja yritä hankkia ystäviä vaikkapa tosiaan uuden harrastuksen kautta.
Paljon voimia ja usko itseesi!
AP:n kirjoituksen tyttö on pullea, 10 kiloa saisi laihduttaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinua saatetaan vihata koska sinusta on puhuttu paskaa selkäsi takana. Luuletko että sinulta tullaan suoraan kysymään miten asiat oikeasti ovat, tai että mikä kantasi on mihinkin? Ihmiset ovat tyhmiä ja muisti vääristää asioita. Mutta jokaisella on maine. Ota selvää mikä sinun maineesi on. Valitse oikea henkilö keneltä kysyä. Joku joka on rehellinen kahden kesken, jos ei porukan edessä. Oman maineen tilanteen kysyminen toiselta tekee tietty tämän henkilön olon tukalaksi, joten ole valmiina sanomaan että et halua hänen tekevän mitään vaikka asiat olisivatkin pielessä. Haluat vain selvittää levitetäänkö sinusta valheita selkäsi takana. Kysy sitten onko se jotenkin väärin. Tuon pitäisi herättää syyllisyydentuntoa sen verran että kirvoittaa vastauksen.
Huom. Kiusaaminen ei lopu ennen kuin teet kiusaajille selväksi että sinua ei ilmaiseksi kiusata. Ei sinua tapeta jos tinttaat pääkiusaajaa päin näköä tai piilotat sen repun roskikseen. Odota nyt ensin että sinua kiusataan eli älä vetäise ketään kuonoon ennaltaehkäisevästi.
Huomioi myös että kiusaaminen on sosiaalinen juttu. Olet yleinen kiusanteon kohde ja olet tahtomattasi sallinut asian menevän siihen pisteeseen. Yhdessä kun on kiva tehdä juttuja, myös tehdä pilaa jollekin. Elämässä tapahtuu meille kahdenlaisia asioita: niitä jotka tapahtuvat meille, ja niitä jotka sallimme meidän tapahtuvan meille.
Jos kiusaaminen on loppunut ja etsit vain uutta porukkaa, on vaihtoehtona vaihtaa paikkakuntaa. Tosin joudut odottamaan että olet 18v. Se mitä vanhempiisi tulee, muista että kukaan ei voi valita ensimmäisiä vanhempiaan. Mutta uuden isähahmon ja äitihahmon voi aina valita. Älä anna vanhemmillesi kunnioitusta jos he eivät ansaitse sitä. Sano tämä heille se, jos he eivät itse sitä tajua. Ehkä sinulla onkin jo joku aikuinen ketä ihailet. Samaistu tähän aikuiseen. Pyri olemaan sellainen aikuinen kuin mitä haluat jonkun toisen olevan. Kertomasi perusteella vanhempasi vaikuttavat sellaisilta joihin kannattaa ottaa etäisyyttä, tai joihin ei kannata liikaa kiintyä. Kerran kun teet heille selväksi että sinulla ei ole mitään ongelmia lähteä heidän luotaan, herättää se heissä pientä paniikkia, ja arvostusta alkaa pikkuhiljaa tulemaan, näyttivät he sitä ulospäin tai eivät. Sanot että hyväksyt vain hyvää kohtelua tästä lähtien. Jos he eivät ymmärrä ongelmiasi, oleta että he eivät voi ymmärtääkään, ainakaan heti. He eivät ajattele sanomisiasi. He tarvitsevat aikaa kelata niitä. Pohdinta alkaa heidän päässään sitten kun et ole enää maisemissa, kun olet pakannut tavarasi ja sanonut "Ciao. Nähdään sit kun mulle sopii." Koita kestää pari vuotta vielä.
Jotkut meistä luulevat vissiin ihan tosissaan, että vähän alle ihannepainon tai painoindeksisuosituksen alarajalla oleva paino olisi avain onneen, rakkauteen ja rikkauteen.
Jopa suorastaan lihavat elävät aivan onnellisina ja elämäänsä tyytyväisinä. Mikä pahinta, he eivät itse välitä tuon taivaallista painostaan ja laihduttamisesta vaan ovat itseensä tyytyväisiä juuri sellaisina kuin ovat.