Mieheni ei varmaan edes huomaisi, jos pettäisin häntä

Harmittaa. Tapasin miehen pari vuotta sitten, ja meillä alkoi hyvä suhde. Mies oli kohtelias, mukava, seksi oli hyvää jne jne.



Asumme yhdessä, muutimme aika pian yhteen, reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen.



Suhteemme on täysin lopahtanut. Olen omasta mielestäni itse yrittänyt parhaani mukaan kursia sitä kokoon.



Mies ei jotenkin edes huomaa tai oikeastaan huomioi olemassaoloani. Tuli äsken harrastuksistaan, olin sillä aikaa siivoillut täällä ja ajattelin -taas kerran, tyhmä kun olen- jonkinlaista yhdessäoloa, romantiikkaa, tai perhana edes jutteluhetkeä.



Mutta ei, hirvee tohina omasta harrastuksestaan, ei edes huomannut että olin siivonnut (jos mies siivoaa ja tulen kotiin esim töistä, huokaan heti "miten ihana tulla siivottuun kotiin"). Yritin jutella miehen kanssa, lähestyä häntä, niin touhottaa vain omia juttujaan ja tokaisi, että "no koko ajan sinäkin pyörit siinä jaloissani". Kun oli touhottanut omat juttunsa (huomiset työvaattet, pelivehkeensä ym.) valmiiksi, heittäytyi sohvalle ja avasi telkkarin. Tulin itse sitten tähän koneelle.



Mies vielä itki suhteen alussa, että hänen ex-vaimokkeensa petti häntä ja hän ei kestä yhtään pettämistä. Alan pikkuhiljaa tajuamaan, miksi petti.. Jos olis halua, aikaa ja voimavaroja, pettäisin itsekin. Vituttaa niin.



Samapa tuo ois ollut, jos täällä ois ollut joku mies touhuamassa kanssani, kuin että olisin sen ajan siivonnut kun mies oli harrastuksissaan.



Kiitos kun sain avautua.