Haluan kolmannen lapsen, mutten usko avioliittomme kestävän

Onko hän samaa mieltä liitostanne?



Tavallisesti erossa lapset jäävät äidille. Olisi kurja temppu sinulta hankkia se kolmas ja sen jälkeen erota, kun mies ei ehkä saisi luotua kuopukseen lainkaan hyvää suhdetta.



Suosittelen puhumista miehen kanssa ennen päätöksiä.

Mies on yrittäjä ja harvoin kotona. Käytännössä kotona nukkuessaan. Minulla on ihan oma elämäni, ei kuitenkaan suhteita tms. Miehelle käy kolmas lapsi, muttei tiedä ajatuksistani. Siis niistä, etten tiedä kauanko viitsin jatkaa tässä liitossa.

Paljon pahemmin et voi heidän elämäänsä pilata kuin särkemällä heidän kotinsa. Jos kerran tiedät, että liittonne kaatuisi kolmanteen lapseen. Tuo on täyttä paskaa tuo "voimakas tunne" halusta kolmanteen lapseen. Kasva aikuiseksi.



Jos olet joka tapauksessa päättänyt erota, en ymmärrä sitäkään vähää. Miksi teet tieten tahtoen isättömiä lapsia lisää ja lisää?

on mahdotonta. Meillä lapsen kesäkerhoihin ja harrastuksiin menee tuhansia euroja vuodessa. Kerropa se kolmella. Jos elätät kolmea lasta, he eivät ikinä tule saamaan kunnon harrastuksia.

Ei lapsista tule isättömiä avioerossa! Minun vanhempani ovat edelleen naimisissa, mutta monen muun eivät! Jos eroamme, eroamme sovussa. Meillä ei ole riitoja ja tuskimpa mieheni sekoaisi. Onko kukaan tehnyt lisää lapsia koska haluaa itse? Tai varmasti on, mutta..

Raha-asiat ovatkin ainoat jotka jarruttavat. Toisaalta...En tiedä. Edelleen haluaisin kolmannen. Jos en nyt lasta tekisi, kaipaisinko häntä aina? En ainakaan haluaisi lapsia kahdelle eri miehelle vain sen takia, että halusin sen kolmannen.

Mitewn rahallisesti ylellisen elämän haluat?



Minä olen eronnut kahden pikkulapsen äiti ja opiskelen. Meillä ei ole autoa jne, mutta olen onnellinen lapsistani ja henkisestä vapaudestani. Jos kerta nyt jo hoidat lapset yksin miehen ollessa jatkuvasti poissa, niin kaipa osaat arvoida mihin menet käytännössä. Olisiko sinulle ratkaisevan pahaa luopua joka talven kaukomatkasta ja laskettelureissusta, uudesta autosta ja tilavasta omakotitalosta? (lasten onnelle riittävän elintason saat varmasti, ei ne oiekatsi tarvii tuhansien eurojen harrastuksia ollakseen onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä...)

Asumme vuokralla, menot muutenkin normaaleja. Ehkä en kalliita välineitä ostaisi, mutta aina voisin lähettää isänsä lompakolle. Jatkan pohdiskeluja. Luulen, että kolmas tehdään ja avioliitto jatkuu jos jatkuu. Ei kai kaksi lasta lopulta kolmesta niin eroa. Meinaan, että joku asia elämässä muuttuisiradikaalisti. Iloista pääsiäistä kaikille!

Toivottavinta toki, että saisitte liittonne toimimaan ja olisitte onnellisia perheenä miehesi kanssa, mutta välejä ei aina ole mahdollista korjata. Ainakaan jos vain toinen on valmis korjaustöihin.



Itse olin jo päättänyt erota kunhan esikoinen saa vähän kasvaa, kun aloinkin yllättäen odottaa toista lasta. Samoja asioita tuli silloin pohdittua, mutta hyvin tämä on lopulta mennyt (päädyimme eroamaan kun kuopus oli vuoden vanha). Lapset tietenkin kaipaavat aina sitä vanhempaa jonka luota ovat poissa, turha väittää ettei tästä olisi koitunut heille surua. Mutta itse pääsin eroon masennuksesta ja opin ihan uudenlaisella tasolla äitiyden vasta päästyäni eroon hyvin hallitsevasta miehestä.



Itse sanoisin, että mene sen mukaan, minkä perusteella uskot olevasi onnellinen, sillä siten osaat todennäköisesti olla myös hyvä äitinä.