Miten elämä voi potkia näin paljon päähän??

Sen verran voin lohduttaa, että koko ajan helpottaa, mitä isommiksi lapset kasvavat, uusi murhe alkaa, kun teini-ikä iskee päälle :)



Ole lapsesi kanssa, älä nyt hetkeen yritä mitään suhdekuvioita, olkaa rauhassa.

hetki kerrallaan. Äläkä murehdi asioita liikaa, etenkään sellaisia joille et mitään mahda. Kyylä yksinhuolatjatkin selviää, vaikka välillä rankkaa olisikin :) Ja muista pyytää apua jos siltä tuntuu, jos sinulla ei ole läheisiä/ystäviä niin neuvolaan kannattaa puhua ja kertoa tunteista !

Myttyyn menneet suhteet ovat osaksi myös sinun käytöksestäsi riippuvaisia; miten annat itseäsi kohdeltavan ja miten arvostat itseäsi. Kirjastosta voit aloittaa; opi ensin arvostavaan ihmissuhteeseen itsesni kanssa, sitten on paremmat edellytykset muidenkin kanssa. Ja valitettavasti silloinkin voi tulla vastaan joku idiootti

pidä huolta itsestäsi. Nuku siloin kun voit, syö säännöllisesti ja hyvin, palkitse jaksamisesi joka päivä jollakin pienellä. Se voi olla vaikka huolella laitettu iltapala ja teemukillinen TV:n äärellä tai musiikin kuuntelua samalla kun lakkaat varpaankynnet. Laita kotia kauniiksi.



Koita huomata ne asiat, jotka kuitenkin ovat hyvin. Keskity positiivisuuden etsimiseen sen sijaan että suret jotakin, joka puuttuu.



Tulet huomaamaan, että löydät onnellisuuden ihan vain itsestäsi, lapsestasi, kodistasi. Kenties työstä ja harrastuksista. Kunolet tyyni ja tasapainossa, on otollinen hetki rakastua uudelleen.



Nimim. kolmen lapsen entinen yh

Välillä se tuntikin tuntuu liian pitkältä, mutta eteenpäin menemme.

Jos olet, saat todella helposti sosiaalihuollon kautta järjestettyä lapsellesi tukiperheen jossa lapsi voi viettää viikonloppuja 2.den - kolmen tai neljän viikon välein. Ihan omista lähtökohdista riippuen.



Yleensä lapsen tulee olla 2- vuotta mutta +1 vuotiaillekin järjestetään tukiperhe tarpeen mukaan. Tuo on hyvä järjestelmä kun perhe pysyy kokoajan samana, tulee lapselle tutuksi ja sinä saat säännöllisiä vapaita ja pystyt suunnitella omia menoja.



Hyvän miehen löytäminen on vaikeaa, ja pitää monet kerran käydä pohjalla ennekuin kunnollisen löytää. Tärkeintä onkin osata nousta sieltä pohjalta ylös eikä jäädä rypemään niihin huonoihin kokemuksiin. Tsemppiä sinulle, ota joka tapauksessa itsellesi aikaa ja järjestä lapsi hoitoon niin että pääset panostamaan myös itseesi.



Tuo sosiaalihuolto ei taida olla ainoa taho joka noita järjestää, eikä ole pakko olla edes sosiaalihuollon asiakas jotta tukiperheen lapselleen saisi.



T. Se jonka elämä näyttää niin idylliseltä ja onnelliselta perhe-elämältä ettei kukaan ulkoapäin uskoisi kuinka paljon sitä on joutunut elässä törmäämään niihin huonoihin kokemuksiin, narsistiin, alkoholistiin ja hyväksikäyttäjiin. Omassa elämässä tuo kipeä ja vaikea kausi on kuitenkin jälkeenpäin katsottuna ehkä elämäni tärkein ja opettavaisin jakso. Jotenkin sitä osaa arvostaa elämässä nyt niitä vakaita asioita.

luettelisin kaikki elämäni ongelmat ja vastoinkäymiset sinulle. Mutta sen voin sanoa, että luulet kaikkien elävän jotain idylliä. Ei ne oikeasti elä, sinä et vain sitä näe.



Sitkeästi koitat etsiä vertaistukea ja elämääsi sellaisia suhteita ja tekemistä, jotka auttavat jaksamaan. Nauti lapsestasi, iloitse että saat olla äiti. Älä vaadi itseltäsi liikoja vaan suunnittele elämäsi päivä kerrallaan. Etene pienin askelin, luo rutiineja, jos koet ne hyödyllisiksi.

Esimerkiksi etsi joku avoin kerho tms minne voisit lapsesi kanssa mennä. Jonain päivänä huomaatkin, että kerhossa on joku toinen äiti kenen kanssa viihdyt ja olet tullut tutuksi. Ehkäpä saat ystävän ja voitte vaikka vastavuoroisesti hoitaa lapsianne tai vaa yhdessä viettää aikaa ja saada iloisia hetkiä elämään.

Se vaan on niin, että pikkuhiljaa lapsi kasvaa, sinä opit varmemmaksi äidiksi, lapsi löytää kaverin puistosta leikkeihin ja sinä ehkä sitä juttuseuraa.

Pitää uskoa siihen, että hyviäkin asioita tapahtuu. Usein etsimättä.

Pari kivuliasta tai elämää haittaavaa tautia kenties kaupan päälle...?

Narismin tiedostaminen, selviytysopas uhreille. Paula Salomaa.



Kirjoitit "hänKIN oli narsisti". Tuo kirja kertoo sinulle, miksi keräät ympärillesi narsisteja. Ja kun sen tiedostat, pystyt muuttumaan, ettei näin tule enää tapahtumaan.

itsekin olen yksinhuoltaja, enkä paru kenenkään perään. Kehitin vahvuuden itsessäni, elää arjessa omillaan ja ottaa vastuuta. Älä ole heikko ja ota heti ensimmäistä joka sut huolii, siitä saat vain harmia.

Minusta kuulostaa kyllä siltä, että moka on ihan ap:n oma...



Mennä möllötellään aivotonna ja sitten kun karahtaa karille, kaivetaan netistä muotitermi ja pannaan kaikki sen piikkiin!

Minusta kuulostaa kyllä siltä, että moka on ihan ap:n oma...

Mennä möllötellään aivotonna ja sitten kun karahtaa karille, kaivetaan netistä muotitermi ja pannaan kaikki sen piikkiin!

Jos et ole joutunut narsistin uhriksi. Jos ystäväpiirissäsi on narsisti sitä ei helposti välttämättä edes huomaa eikä se kosketa sinua henkilökohtaisesti. Mutta jos isäsi, äitisi tai miehesi on narsisti, ei diagnoosin tekeminen ole kovinkaan vaikeaa. Narsistiset piirteet ovat niin paksuja että ne ei ole edes inhimillisiä enää.

Ap on ihan oikeasti vain itse tyhmä kuin saapas.

että nöyryytetään, hyödytään toisesta kaikella mahdollisella tavalla,ollaan aina oikeassa ja koskaan ei ole oma vika vaan toinen on sen aiheuttanut.yhtäkkiä kaikki muuttuu,tai liian myöhään huomaa itse sen.Saadaan luottamaan sellaiseen mitä ei koskaan tule olemaan.Valehdellaan,ihan viranomaistahoja myöten, petetään minkä ehditään, leikitään perästä marttyyria.

Nautitaan toiselle aiheutuneesta henkisestä kivusta,lyödään lyötyä lisää.Kaikenkukkuraksi leimataan hulluksi tai muuten vaan sairaaksi ja säälittäväksi kun ei enempää hallaa pysty tekemään.

että koko ajan teet kauppaa jostain.sut ostetaan.

seksi on pahimmillaan kuin raiskaus.

joka ei ota mitään vastuuta omasta elämästään, mennään vaan ja möhelletään ja kun tulee takkiin, syy on aina jonkun muun.