Onkohan ihminen pöhkö jos ei tajua pyytää lapsiensa kummiksi ainuttakaan sisarusta?

sillä ei ole mitään tekemistä vanhempien kuoleman kanssa.



Meillä ei ole sisaruksia kummeina, ovat enoja ja tätejä, se on kyllin läheinen juttu, kummit ovat ystäväperheitämme.

vanhemman sisarushan on muutenkin läheinen ja lapsen elämässä läsnä. Pyytämällä kummeiksi läheisiä ystäviä saadaan lapselle lisää välittäviä aikuisia ympärille.

Me emme tarkoituksella pyytäneet sisaruksia kummeiksi, he kun pysyvät lapset elämässä joka tapauksessa enoina, setinä ja täteinä.



Kummius ei liity huoltajuteen tai siihen, kenestä tulee lapsen huoltaja jos tämä jää orvoksi. Sisaruudella jo itsessään suurempi merkitys kuin kummiudella.

jossa lapsesta saakka ystävyys on jossain vaiheessa katkennut ja samoin kummius on jäänyt hoitamatta.

Koulukaverillani oli 2 kummia, jotka kumpikin muuttivat ulkomaille. Eivät ikinä olleet kummilapseensa missään tekemisissä, siihen aikaan kun ei ollut nettiä, kirjeitä koulukaverini joskus lähetti mutta niihin ei ikinä vastattu.



Sen sijaan hänen pikkusisarillaan on kummallakin jomman kumman vanhemman sisarus yhtenä kummina ja vielä tänä päivänäkin heillä kummi + lapsi suhde toimii.



Sisaren kanssa suhde harvemmin katkeaa kesken aikuisiän, poikkeuksiakin tietenkin on, ihan senkin takia valittiin lapselle lähisukulainen kummiksi.

Me ei pyydetty esikoiselle ja siitäkös se oikea sota alkoi. Kun oli kuulemma miehen suvussa tapana että esikoiselle laitetaan kummeiksi vanhempien sisaruksia. Saatiin kuullä lopunta jäkätystä tuosta niin kuopukselle sitten otettiin molemmilta yksi sisarus kummiksi.



Enymmärrä mikä siinä on muka niin tärkeää. Me kun ollaan miehen kanssa tehty testamentti molempien kuoleman varalla ja meidän lapset jää esikoisen kummitädille joka ei ole kummallekkaan mitään sukua.



Kummankaan meidän sisaruksille ei lapsia jätettäis missään tapauksessa. Tai ehkä minun sisarukselleni jos haluaisi mutta koska on vela koettiin että nykyinen järjestely on kaikkien kannalta paras.

eikö niitä lapsia voisi sitten sille siskolle jättää, vaikkei kummi olekaan?? jos muuten on siihen sopiva? ei kai se kummin tehtävä kuitenkaan ole niitä lapsia kasvattaa.

koska tädit ja sedät kulkevat lapsen elämässä mukana muutenkin. tahtoisin että omat ystäväni tutustuisivat myös lapseeni

Aika outo tilanne jos vanhemmat kuolisivat,lapset jäisi orvoiksi ja äidillä ei sisaruksia eikä omia vanhempia elossa,okei isä päälle 70v ja menee vainhakotiin ja lasten isällä on isosisko jolla lapsia.Että ihmettelen miksei siskoa pyydetä kummiksi?

Kuvitteletko, että se kummius jotenkin vaikuttaa siihen, kenelle lapset jäävät, jos vanhemmat sattuvat kuolemaan?

Tiedoksi ap:lle ja sille toiselle, joka horisi jotain samansuuntaista: lapsia ei voi testamentata, eikä kummius vaikuta asiaan mitenkään. Toiveensa voi toki esittää, mutta asiat eivät välttämättä tapahdu niiden mukaisesti vanhemman mahdollisen kuoleman jälkeen.

Ja hei: minä ainakin ajattelen niin, että vanhempien sisaruksilla on jo valmiiksi erityinen suhde lapseen, kun ovat tätejä, setiä tai enoja. Ymmärrän niitä, jotka kutsuvat kummeiksi nimenomaan ystäviään halutessaan siten liittää uusia ihmisiä tiiviimmin osaksi "perhettä."

Pitäiskö nyt pyytää tälle syntyvälle.. Elää pultsarina, jossain.