Anoppini taitaa olla ns. heikkolahjainen. Minulla on välillä kärsivällisyysongelmia
kun keskustelen hänen kanssaan. Asiat täytyy toistaa monta kertaa ja silti ei aina mene perille. Yleissivistyskin on valtavan heikolla pohjalla, lukihäiriön vuoksi ei ole eläessään lukenut yhtään kirjaa.
Miten te toimitte tuollaisten henkilöiden kanssa? Yritättekö pitää keskustelunaiheet mahdollisimman yksinkertaisina?
Kommentit (3)
Minua harmittaa kun appi sanoo joskus rumastikin vaimolleen, tiuskii ja huokailee kun joku asia pitää toistaa ja selittää useasti.
ap
joten olen tottunut kommunikoimaan niiden kanssa. Huomasin jo 4-vuotiaana olevani äitiäni älykkäämpi ja aloin suhtautua häneen opastavasti ja suojelevasti.
Eihän tuossa minusta sinänsä mitään ongelmaa ole, kunhan ei hermostu siitä ettei toiselle mene perille tai yritä väkisin saada jotain perille mitä ei ole ihan pakko (se voi stressata turhaan kohdetta). Kyllä minä ainakin pidän äitini kanssa puheenaiheet aika yksinkertaisina koska tiedän ettei sen kanssa voi mistään muusta oikein puhua. Puhutaan sitten lähinnä tv-ohjelmista, sukulaisten ja tuttujen ihmissuhteista ja sen semmoisesta. Isäni kanssa kun juttelen niin äiti on usein pihalla kuin lumiukko mutta eipä se häntä itesään näytä kauheasti haittavan vaikka meneekin yli ja pahasti.
Yksinkertaiset tykkäävät juoruilla muista ihmisistä ja heidän tekemisistään.
keskustelet anopin kanssa toisista miniöistä tai anopin naapureista.
joten olen tottunut kommunikoimaan niiden kanssa. Huomasin jo 4-vuotiaana olevani äitiäni älykkäämpi ja aloin suhtautua häneen opastavasti ja suojelevasti.
Eihän tuossa minusta sinänsä mitään ongelmaa ole, kunhan ei hermostu siitä ettei toiselle mene perille tai yritä väkisin saada jotain perille mitä ei ole ihan pakko (se voi stressata turhaan kohdetta). Kyllä minä ainakin pidän äitini kanssa puheenaiheet aika yksinkertaisina koska tiedän ettei sen kanssa voi mistään muusta oikein puhua. Puhutaan sitten lähinnä tv-ohjelmista, sukulaisten ja tuttujen ihmissuhteista ja sen semmoisesta. Isäni kanssa kun juttelen niin äiti on usein pihalla kuin lumiukko mutta eipä se häntä itesään näytä kauheasti haittavan vaikka meneekin yli ja pahasti.