Lapsi panikoi, jos joutuu menemään luokkaan kesken tunnin

Mä kertoisin tosta kyllä opettajalle, että osaa ainakin olla ihmettelemättä, jos lapsella on itkuiset silmät.

Kun kaikki ihmettelee sitä itkua. Ja siitäkös lapsi itkee kahta kauheammin. Joo, on hän aika ujo. 11 vuotta. Mietin tuota opettajalle sanomista, täytyykin kysyä lapselta itseltään, voinko kertoa.



ap

Itse olen ujo ja minulle olisi ollut lapsena tosi kovaa mennä kesken tunnin luokkaan.



Olisiko siitä apua että "harjoittelisitte" kotona tilannetta. Eli rivi pehmoeläimiä ja äiti luokkakavereiksi ja sitten tyttö harjoittelemaan. Kop, kop, anteeksi häiriö tai sitten mitään puhumatta suoraan paikalleen istumaan.



Lapsi voisi vaikka kuvitella että kaikilla luokkakavereilla on "sammakko päässä" tai jotain muuta hölmöä kun menee luokkaan niin ehkä se laukaisisi jännitystä.



Tai sitten otat yhteyttä opettajaan ja sovitte että opettaja huomioi tilanteen kun lapsi tulee kesken tunnin ja huolehtii että muut ei jää tuijottamaan eli riittävästi muuta touhua ettei muut kerkeä huomioida liikaa tyttöäsi ja tämä pääsisi jännityksestään kun huomaa ettei mitään "pahaa " tapahdukkaan.



Mutta ymmärrä lasta. Ujous on tosi rankkaa.



Nimim. kokemusta

myönnän, että tuollainen arkuus on jotenkin vaikeaa minulle sietää, kun itse olen aika rempseä tapaus.



Lapsi on kyllä monta kertaa joutunut menemään kesken tunnin luokkaan, on jo käynyt pitkään oikomishoidossa. Kysyin, että onko häntä kiusattu, niin sanoi, että joskus pojat kyllä huutelee, kun joku tulee myöhemmin kouluun. Ikävää, ettei opettaja ole sellaista estänyt, mutta se on miesope, joka ei myös(kään) ehkä oikein osaa asettua ujon tytön "nahkoihin".



ap

Etkä tasan kysy lapseltasi siihen lupaa, sinä olet hänen vanhempi, sinä hoidat asiat!

Olen 25-vuotias opiskelija. Jätän mieluummin kokonaan menemättä, kuin astun luokkaan tunnin jo alettua ja muiden jo istuessa. Pelkään huomion keskipisteenä olemista. Myöhästelen aika paljon, joten myös niitä poissaoloja kertyy.

myönnän, että tuollainen arkuus on jotenkin vaikeaa minulle sietää, kun itse olen aika rempseä tapaus. ap

Mietippä jos äitisi ei hyväksyisi sinua rempseänä vaan kannustaisi (tai jopa pakottaisi) ujoksi... Eli huolehdi että lapsesi tajuaa että hyväksyt hänet myös ujona.

Kannattaa nyt panostaa kovasti lapsen hyvään itsetuntoon niin lapen elämä on jatkossa paljon helpompaa.

t. tuo aikaisemmin vastannut ujo joka on nykyään aikamoinen suupaltti ja saa juttua aikaan melkein kenen kanssa tahansa...

ellei harjoittelu yms. auta. Turhaa kiusaamista tuommoinen. Tietysti tuollaisiin tilanteisiin pitää opetella pikkuhiljaa, mutta nyt on päässyt jo aika pahaksi, joten pakottaminen ei auta.

Etkä tasan kysy lapseltasi siihen lupaa, sinä olet hänen vanhempi, sinä hoidat asiat!

ja voi olla jopa haitaksi, jos hän alkaa miettiä, mitä opettaja ajattelee hänen sisään tullessaan.

Kyse ei ole siitä, että lasta kiusattaisiin, jolloin toki päättäisin asian itse.

ap

myönnän, että tuollainen arkuus on jotenkin vaikeaa minulle sietää, kun itse olen aika rempseä tapaus. ap

Mietippä jos äitisi ei hyväksyisi sinua rempseänä vaan kannustaisi (tai jopa pakottaisi) ujoksi... Eli huolehdi että lapsesi tajuaa että hyväksyt hänet myös ujona. Kannattaa nyt panostaa kovasti lapsen hyvään itsetuntoon niin lapen elämä on jatkossa paljon helpompaa. t. tuo aikaisemmin vastannut ujo joka on nykyään aikamoinen suupaltti ja saa juttua aikaan melkein kenen kanssa tahansa...

tuo vaikeus ymmärtää on lähinnä pään sisässäni.

PS: sanoinkin jo hänelle, että jatkossa pyritään siihen, että saa odottaa välituntia ennen kuin menee takaisin sisään (ja yritän järjestää oikomiset niin, että tuota ongelmaa ei tule enää).

ap

sanottu, että ei kesken tuntia luokkaan!! Se häiritsee opetusta, ei ole mitenkään itsestäänselvää että edes pääsee sisälle. Eli onko ap:n nyt ihan mahdotonta sanoa lapselle oikea aika milloin mennä kouluun=välitunnille.

sanottu, että ei kesken tuntia luokkaan!! Se häiritsee opetusta, ei ole mitenkään itsestäänselvää että edes pääsee sisälle. Eli onko ap:n nyt ihan mahdotonta sanoa lapselle oikea aika milloin mennä kouluun=välitunnille.

Mitä höpiset? Ei tässä myöhästelystä ollut puhe, vaan hammaslääkäri- yms. käynneistä, joihin on pakko mennä kesken päivän.

ap

Että voi olla yksinkertaisia ihmisiä!

Että voi olla yksinkertaisia ihmisiä!

Jos lapsi tulee hammaslääkäri tms reissulta niin, että myöhästyy 5min tunnin alusta, niin ihan oikeastiko ajattelet että lapsen pitää istua käytävässä odottamassa 40min tai pahimmillaan, jos on kaksoistunti, 1,5h??

Kesken päivän mennään, mutta ei kesken tunnin! Että voi olla yksinkertaisia ihmisiä!

kuin teillä. Ei todellakaan ole koulun puolesta kielletty menemästä kesken tunnin tai edes suositeltu moista. Siinä voi olla hyvin valtaosa tunnista vielä edessäpäin. Plus että paha sitä on vaikkapa ekaluokkalaista jättääkään hortoilemaan yksin pihamaalle.

PS: mistä sulla tuollainen aggressio oikein kumpuaa?

ap

kuin lapsesi. Lapsena oli kamalaa joutua menemään kesken tunnin luokkaan. Nyt yliopistossakaan en mene mielelläni myöhässä, jos luento on pienessä salissa.

Aloin jo miettiä, pitäisikö minun olla huolissani lapsesta... Mutta annan siis olla ja jatkossa vältetään näitä.



ap

sanottu, että ei kesken tuntia luokkaan!! Se häiritsee opetusta, ei ole mitenkään itsestäänselvää että edes pääsee sisälle. Eli onko ap:n nyt ihan mahdotonta sanoa lapselle oikea aika milloin mennä kouluun=välitunnille.

kuullutkaan tuollaisesta. Meillä olisi katsottu kieroon, jos oppilas olisi jäänyt käytävälle odottelemaan eikä mennyt tunnille. Siinähän joutuisi huonolla tuurilla odottamaan melkein tunnin.

ja silti moni on sitä mieltä ettei lasta saisi yrittää opettaa reippaammaksi, vaan pitää saada olla oma itsensä. Mutta lapsi itse on se joka tuollaisesta eniten kärsii.

ja silti moni on sitä mieltä ettei lasta saisi yrittää opettaa reippaammaksi, vaan pitää saada olla oma itsensä. Mutta lapsi itse on se joka tuollaisesta eniten kärsii.

Ei kukaan ole sitä mieltä, etteikö reippaampi ote olisi lapsen kannalta helpompaa.

Vaan sitä mieltä ollaan, ettei sellainen reippaamaksi "opettaminen" - siis väkisin toisen perusluonteen muuttaminen - onnistu. Se voi olla lapsen itsetunnolle jopa pahaksi.

Kannustaa toki voi, sitä minäkin yritän. Mutta kun se "reippaaksi opettaminen" mielletään yleensä mammojen joukossa siksi, että lapsi pakotetaan menemään ja olemaan "rohkea" - se voi olla traumaattista ja johtaa vieläkin syvempään ujouteen. Näin uskon.

ap