Lue keskustelun säännöt.
Kiinnitätkö huomiota lapsesi painoon/syömisiin?
25.11.2011 |
Kiinnitätkö huomiota pienen lapsesi syömisiin jotta hänen suhteellinen painonsa ei kauheasti kasvaisi?
Meillä kaksi ensimmäistä lasta on aina ollut hoikkia kuten minäkin. Ruoan suhteen ollaan oltu tyytyväisiä mitä enemmän he ovat syöneet ja mitä enemmän painoa on tullut.
Kuopus onkin toista maata. Hän on aina ollut ennemminkin pullea kuin laiha ja ruokahalu on hyvä.
Nyt olen katsellut että hänen mahansa alkaa suorastaan roikkua. Vaa'an mukaan painoa on tullut melkein kilo lisää lyhyessä ajassa (mikä on lyhyelle 5-vuotiaalle aika paljon).
Mielestäni perheessämme syödään aivan normaalisti. Karkkipäivä on kerran viikossa ja viikonloppuna syödään usein pullaa/sipsiä/jäätelöä tms.
Pitääkö tässä nyt sitten karsia koko perheen ruokavaliota? Me muut olemme hoikkia tai laihoja.
Kamalan vaikealta tuntuu vaikuttaa yhden lapsen painonkehitykseen. Millekään laihikselle häntä en tietenkään ole laittamassa, mutta lähemmäs sitä keskikäyrää olisi mukava päästä painossa vuosien kuluessa. Tyttö ei missään tapauksessa syö enemmän kuin sisaruksensa (on toki nuorempi), mutta kaikki rasva tuntuu tarttuvan häneen eri tavoin kuin meihin muihin.
Miten muilla tehdään? Annetaan lapsen lihoa vai ollaan tosi tiukkoja ruoan suheen? Neuvoja?
Kommentit (14)
jos tossa vaiheessa puuttua painoon.Kun tyttö menee kouluun ja kiusaaminen alkaa ei se et te muut perheessä olette hoikempia ja kauniimpia auta yhtään.Itsetunto menee kokonaan.
Muita lapsia ei saa rangaista yhden painonnousun vuoksi mut rupee "salaa" antamaan sille plösölle aina pienempiä annoksia eikä 5-vuotiaan ole sopiva syödä sipsejä muutenkaan ollenkaan.
Eikä ton ikäistä pysty liikunnalla laihduttamaan,ruokavalio on ainoa keino.Vähemmän ruokaa ja harvemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvanpyöreys ja sellainen "luonnollinen" pömppämaha häviää siinä 3-4 vuoden tienoilla ja 5-vuotiaat ovat jo varsin sutjakoita. Jos 5-vuotiaalla tai sitä vanhemmalla on mahaa, se on läskiä.
Meillä 7 v poika joka laiha rimppakinttu. Siis laiha kaikkialta muualta paitsi välillä vatsa pullottaa.
Hänellä on toiminnallisia vaikeuksia vatsan suhteen...
Kun vatsa toimii, on taas littanavatsainen.
Jos näkisit hänet silloin kun vatsa pömpöttää, voisit luulla että onpas isomahainen kaveri...
No eihän toi sun poikaskaan maha läskiä ole, mutta ei myöskään vauvanpyöreyttä (vaan suolistosairaus). Monet vanhemmat väittää, että heidän lapsensa on "vaan vauvanpyöreä" vaikka piltti olisi jo koululainen ja selkeästi lihava.
Lapsi ei välttämättä tarvitse mitään liikuntaharrastusta eikä syömisen rajoittamista, mikäli hän liikkuu normaalisti arjessa: kotipihaleikit, kiipeilyt, päiväkotimatka muutaman kilsan päivässä kävellen/pyöräillen.
Mutta jos ylipainoa on ehtinyt jo ihan pienenä kertyä, ei sitä normielämäntavalla vähennetä. Jos omista lapsistani olisi kyse, puuttuisin ylipainoon heti. Paljon helpompi on pysyä normipainoisena, kuin missään elämänvaiheessa yrittää vähentää kiloja!
Kyllä olen alkanut miettimään ja seuraamaan.
Tyttö(6v) ei ole mikään suuriruokainen, mutta jossain mättää.
Meillä on keksejä kaapissa vain synttäreitten aikana, jäätelöä meille ostetaan tosi harvoin ja likka syökin mielummin mehujäätä.
Hamppariaterialla käydään ehkä 3 kertaa vuodessa. Ruoka on vähärasvaista kotiruokaa, syö salaattia, hedelmiä.
Karkkia ostetaan kerran kuussa n. 150g irtsareita..
Paheeena saunalimppari joka viikko, mutta ei jestas homma voi kaatua yhteen limppaan...10 sokerinpalaa kuukaudessa...?
Ilmeisesti tytöllä on hyvin tehokas elimistö, kaikki imetään irti ruuasta..
Likka aloitti nyt luistelukoulun, en keksi muuta kuin säännöllisen liikutaharrastuksen.
Liikunnan puute on näköjään ainoa ongelma, hän leikkii tuntikausia nukeilla-ei siinä paljon energiaa kulu.
Ei hänellä ylipainoa ole, mutta käyrän yläreunaan päin menossa, parempi reagoida nyt kun ongelma ei vielä iske kasvoille.
ennemmin aktivoimista eli leikkimistä ja liikuntaa. Sipsiä ei tartte minusta kukaan edes viikottain, jospa sille 5-vuotiaalle sama määrä sipsejä ja pullaa on ihan liikaa verrattuna isompiin. On tosi harvinaista että taustalla olisi joku sairaus mutta kilpirauhasen vajaatoiminnan voi poissulkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että tytöllä on mikään sairaus. Hän vaan on helpommin lihovaa sorttia kuin me muut.
Viikonloppuisin syödään jotain epäterveelliseksi katsottua herkkua. Ei kaikkea mahdollista. Siis pullaa tai jätskiä tai sipsiä tms.
Ap
ja kaikki menee parsakaalista sieniin. Joka on hyvä asia. :) Nyt tyttö kohta 6v. ja pituutta 125cm ja painoa 24 kg. Ei ole lihava mutta esim. uimakoulussa olen huomannut että paljon isommat reidet ja leveämpi selkä kuin muilla pikkuisilla "keiju" tytöillä.Ns.raskasrakenteinen.
Hän selvästi nauttii hyvästä ruoasta mutta tietysti pitää myös herkuista. Valmistamme monesti yhdessä ruokaa koko perhe ja se on hänen lempi puuhaa. Rakastaa myös katsoa kokkiohjelmia. :)
Joskus mietin onko hänellä vaaraa lihota. 3v. neuvolassa sanoi täti että tyttö meni yläkäyrillä. Halusi seurata sekä pituuskasvua että painoa. Kysyin mitä teen kun herkkupäivä on kerran viikossa jo nyt jne. Käski olla antamatta lisää ruokaa. No en tähän lähtenyt. Jos lapsi haluaa lounaalla kunnon ruokaa ja salaattia lisää kyllä minä annan. 5v. neuvolassa kaikki oli ok.
Tänään tyttö meni jääkaapille tunti sen jälkeen kun oli syönyt ison välipalan. Väitti että on nälkä. Silloin sanoin että ei voi olla. Enkä antanut. Suuttuhan se mutta tokeni. :) Joten näin olen rajoittanut. Meillä minä olen normaalipainoinen ja mies hiukan ylipainoinen. Herkutellaan myös viikonloppuisin mutta vastapainoksi koko perhe harrastaa liikuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis jos on vain vähän pyöreä. Lapsi kasvaa pituutta ja massaa vähän eri tahdissa varmaankin. Kohta voi olla pituuspyrähdyksen aika ja kun lapsi menee kouluun, liikkuu enemmän kuin nyt. Saattaa innostua vaikka jostain lajistakin. Viisivuotiaan vatsalihaksetkin ovat vielä kehittymättömät, mistä syystä maha pömpöttää. Jos ei ole kuitenkaan rintoja tai makkaroita, niin minusta se ei tarkoita lihavuutta. Miksi muuten punnitset lastasi?
Ei tuo nuorin kuitenkaan mitenkään hirveän pullealta näytä silmissäni. Mahaa on, mutta ei hän mitenkään makkaraiselta näytä. Hyvin jaksaa juosta ja kiipeillä.
Ei kukaan myönnä lapsensa olevan lihava, vaan korkeintaan pullea tai roteva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvanpyöreys ja sellainen "luonnollinen" pömppämaha häviää siinä 3-4 vuoden tienoilla ja 5-vuotiaat ovat jo varsin sutjakoita. Jos 5-vuotiaalla tai sitä vanhemmalla on mahaa, se on läskiä.
Huomaamatta voi esim. pienentää annoskokoja (jos edes ovat isoja) laittaa esille vähän vähemmän sipsiä tai muita herkkuja. Liikkua yhdessä esim. viikonloppuisin..
Painoon ei niinkään kannata kiinnittää mitään huomiota, siis niin että lapsi hoksaa että kaikki johtuu hänen painostaan..
Tämän sanoin vaan siksi, koska vanhempani kiinnittivät minuun aina lapsena huomiota (vaikken koskaan ole lihava ollutkaan), he vain halusivat että lapsesta tulee isona OIKEIN hoikka.. no, saivat aikaan erittäin huonon itsetunnon sekä huonon suhteeni ruokaan..
En tarkota ap että teille kävis näin mutta tässä oli yks elävä esimerkki "lihavasta" lapsesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvanpyöreys ja sellainen "luonnollinen" pömppämaha häviää siinä 3-4 vuoden tienoilla ja 5-vuotiaat ovat jo varsin sutjakoita. Jos 5-vuotiaalla tai sitä vanhemmalla on mahaa, se on läskiä.
Meillä 7 v poika joka laiha rimppakinttu. Siis laiha kaikkialta muualta paitsi välillä vatsa pullottaa.
Hänellä on toiminnallisia vaikeuksia vatsan suhteen...
Kun vatsa toimii, on taas littanavatsainen.
Jos näkisit hänet silloin kun vatsa pömpöttää, voisit luulla että onpas isomahainen kaveri...
Miksi muuten punnitset lastasi?
Meillä vaaka on ihan vapaasti käytettävissä. Lapset mielellään punnitsevat isteään ja ihailevat kasvuaan. He pitävät myös siitä jos pituutta mitataan.
Varsinaisesti tyttöä on punnittu lääkemäärän tietämiseksi ja neuvolaassa.
Wii:n tasapainolautapeleihin oman hahmon tekeminen oli hieman ikävää. Se nimittäin töräytti varsin selvästi tytön olevan ylipainoinen mitä hän ei kylläkään puoli vuotta sitten neuvolassa ihan ollut (juuri ja juuri normaalipainon puolella). Nyt sitä mahaa on kuitenkin selvästi tullut lisää ja uusien käyrien mukaan ollaan jo ylipainon puolella (pituutta en tarkasti tiedä).
3 v vanhemman siskon vaatteet mahtuvat juuri ja juuri päälle. Esim. shortsit olivat siskolla jo kesällä pienemmät kuin tällä runsaspyllyisellä kuopuksella. Samaa kokoa siis ostetaan 3 v ikäerolla oleville tytöille, mutta vaatteiden mallin pitää olla erilainen.
Ei tuo nuorin kuitenkaan mitenkään hirveän pullealta näytä silmissäni. Mahaa on, mutta ei hän mitenkään makkaraiselta näytä. Hyvin jaksaa juosta ja kiipeillä.
Liikunta on näin syksyllä varsin vähäistä. Päiväkodissa eivät liiku juuri yhtään (kerran kk menevät saliin remuamaan). Pihalla eivät käy jos on huono ilma ja tyttö leikkii pihallakin vain hiljaisia leikkejä. Eipä sitä kotonakaan jaksa arkena hirveästi mennä pihalle pimeään ja sateeseen lapsia juoksuttamaan. Jumpataan siis tyttöjen kanssa sisällä. Kuopuskin on saanut kehuja liikunnallisuudestaan.
ap
Esikoinen on meillä tämä "runsaspyllyinen" (ihana ilmaisu!), keskimmäinen on hoikka-soikka-tilli-pilli ja kuopus on vähän siitä väliltä.
Eli esikoinen 9v on selvästi raamikkaampi kuin 8v siskonsa. 9v:llä ei ole roikkuvaa mahaa, mutta on kaikkialta pyöreän kimmoisa, normaalipainon ylärajalla. 8v on laiha, kylkiluut näkyvät sekä edessä että takana, jaloissa paksuin kohta ovat polvilumpiot. Nuorimmainen 6v on poika, joka on sopusuhtaisesti siitä väliltä.
Miten saan esikoisen syömään terveellisesti ja mielummin vähän vähemmän? Vatsa toimii kustannustehokkaasti ja esim. vauvana kakka tuli n. kerran viikossa. Kaikki imeytyy.
Miten saan keskimmäisen syömään enemmän, kun koskaan ei oikein ole nälkä eikä jaksa paljoa syödä. Suoraputkinen ruikuli, jolla kaikki tulee lähes imeytymättä saman tien ulos, vauvana kakkasi 5 kertaa päivässä. (ja se kuopus taas siitä väliltä, kerran päivässä riittää hänelle...)
Mutta onneksi ovat terveitä ja onnellisia lapsia kaikki. Mottomme on, että onneksi kaikki ovat erinäköisiä tässä maailmassa, että erottaa kuka on kuka.