Olen vanhentunut kasvoista stressin seurauksena :-(
Olen aina ollut pelkääjä, pelkään että sairastunun, pelkään että mies sairastuu, että lapset sairastuu vakavasti tai jotain muuta pahaa tapahtuu. Olen aina stressannut sillä että mitä minusta ajatellaan, murehdin aina kun olen ollut ihmisten kanssa tekemisissä, että olen sanonut tai möläyttäynyt jotain jolla olen loukannut ihmisiä tai muuten vaan mokannut jotenkin. Haluan olla tuon vuoksi mahdollisimman vähän ihmisten kanssa tekemisissä, mutta sitten tunnen syyllisyyttä siitä että en ole tarpeeksi sosiaalinen ja sitä että meillä on perheenä liian vähän tuttavia kenen kanssa viettää aikaa.
Töissä stressaan sillä, että teen jonkun virheen tai että minua pidetään huonona työntekijänä, tai että minusta ei muuten vaan pidetä.
Ennen lomia alan pelkäämään lentomatkaa, pelkään että tuleva lomamatkamme on viimeinen, että kuolemme nyt viimeistään lento-onnettomuudessa.
Lyhyesti sanottuna, koko elämä on pelkkää stressiä ja pelkoa, ja nyt 36-vuotiaana olen naamastani jo melko ryppyinen ja muutenkin iho ja hiukset huonossa kunnossa. Miltä mahdan näyttää 40-vuotiaana kun en näköjään osaa elää muuten kuin stressaamalla?
Kommentit (5)
Olen juuri tuollainen, prikuulleen. Luulin olevani ainoa tällainen. Olen sinua 10 vuotta vanhempi ja edelleen pelkään kaikenlaista jatkuvasti, mutta olen pikkuhiljaa hyväksynyt sen olevan osa persoonaani.
http://www.tunnelukkosi.fi/
Ehkä siitä on apua, joskus pelkästään tiedostamisesta on apua.
nopeammin pääsee eteenpäin kun suostuu ottamaan apua vastaan. Lääkäriin siis mars.
Sulla on aika isoja ja elämää haittaavia ongelmia, jollaisia pystytään hoitamaan kognitiivisella terapialla.
Se että näkee itsensä peilistä vanhan näköisenä saattaa olla masennuksen oire, ei välttämättä objektiivinen tosiasia. Kokemusta on.